Piru nyt ei oo oikein inspiraatio iskenyt. Mutta tämäntyyppistä kirjoitusta olen aiemminkin miettinyt. Tää tuntuu vaan tällä hetkellä paskalta, siis mun kirjoitus, varsinkin väsyneenä :D Pakko silti kirjottaa jotain :D
1.
Tämänhetkinen inspiraatio lähti ehkä Chiven rändom galleriasta ja kuvasarjasta missä ihmeteltiin kohua Rosetta operaation kaverista jolla oli animetyylinen paita vähäpukeisilla naisilla ja annettiin arvostusta itse työlle mitä mies oli tehnyt. Vanha juttuhan tämä on mutta jengi veti siis herneen nenään kun kaveri näyttää harrastuksensa pukeutumalla. Siis mit vit. Ei kaverin paidassa lukenut että vihaan naisia tai vastaavaa eikä Rosetta projekti lähtenyt matkaan sen takia että kyseinen tiedemies voisi ''esineellistää'' naisia. Maailmassa missä klikatuimmat uutiset liittyvät yleensä siihen mitä jonkun turhan, rikkaan ämmän päällä on ollut tai mitä mekon alta on vilkkunut, olisi vähän fiksumpaa kritisoitavaa kun jonkun tiedemiehen harratuksiin liittyvä pukeutuminen.
2.
Sotateollisuus/joukot. Eli onko tosiaan tarpeellista ostaa muutaman miljardin hävittäjiä ja tankkeja koko ajan lisää? Ei kai tässä sen kummempia selityksiä tarvii :D Jo muutamalla miljardilla voisi ruokkia aika paljon ihmisiä sekä kehittää jotain oikeasti ihmiskunnalle, luonnolle ja hyvinvoinnille tarpeellista. Jotkut perustelee sotaväline panostuksiaan turvallisuudella. Höpöhöpö kyllä sitä maata pystyy puolustamaan entisellä ja vähemmällä kalustolla. KLIK, Jenkkien ja Venäläisten sotakalustoa. Kyseinen vertailu kertoo että jenkit käyttää vuodessa ''puolustusmenoihin'' yli 600 miljardia ja Venäläiset ''vain'' 76 miljardia. Luulisi tuosta riittävän roposia myös muuhun. Ja miksi pitää lähettää joukkoja tuhoamaan? Lähettäisi joukot jakamaan ruokaa, vettä ja rakentamaan jotain hyödyllistä. Tai kehittämään jotain vaihtoehtoa tuossa linkissäkin mainitulle öljynkulutukselle. Ja tuossa vertailussa on pelkästään siis kahden valtion menot.
Olisi kiva tietää paljon koko maapallolla menee ''puolustusmenoihin''. Wikipedian mukaan tuo summa olisi 1747 miljardia. Suomi on muuten 2012 listauksessa sijalla 47, 3,6 miljardin menoilla. World food programin mutaman vuoden vanhassa mainoksessa KLIK, listattiin Wall streetin ja EU:n elvytyspaketit ja Irakin sodan kustannukset. Kustannukset olivat silloin 1500 miljardia. Mainoksen lopuksi kerrottiin että jokaisen, maailman nälkää näkevän koululaisen ruokkiminen maksaisi 3 miljardia vuodessa.
3.
Maailman asioiden oirelähtöinen hoitaminen. Tämä koskee ihan terveydenhuoltoa kuin ihan jokapäiväistä elämääkin. Ehkä tässä lähinnä tuota terveydenhuoltoa mutta tämän ongelman näkee pätevän myös vaikkapa valtionomistuksiin mistä kirjoitan alempana :). Aikoinaan mm. allergia- ja koepalatutkimuksissa minusta ei löytynyt mitään ''outoa'', joten olen itsekin saanut ota pilleri tai ravintolisätyylistä hoitoa mikä ei ylläripylläri auttanut. Ja vuosia jatkuneet vaivat ovat nykyään suurimmaksi osaksi pään sisällä (ei todellakaan kiva juttu sekään) tai ainakin luulen niin ja uskon pääseväni niistä joskus lopullisesti eroon.
Mutta minkä takia asioiden pitää antaa edetä siihen että jopa mieli ja täten myös koko keho, rupeaa kärsimään? Esim aiemmin kirjoitin aivojen toiminnasta ja eräästä kirjasta, lue tämä ja kyseinen kirja, nyt. Kirjassa puhutaan myös siitä että asioita ei yleensä hoideta ennenkuin sinulla voidaan diagnosoida jotain, kuten Alzheimer. Vaikka selkeästi keho ja aivot eivät ole toimineet normaalisti vuosikausiin. Mun mielestä aika käsittämätöntä. Ja tämä pätee mun mielestä aika moneen asiaan kuten talouteen, työttömyyteen ym. pikkukivaan. Miksi asioiden annetaan mennä päin helvettiä ennenkuin ne todetaan ja yritetään paikata laastarilla? Ja lääkkeeksi ongelmiin annetaan tosiaan ihan niitä lääkkeitä eikä esim. ruokavalion tai elämäntavan muutoksia tai valtion tapauksessa otetaan lainaa. No onneksi sitä on fiksumpi nykyään kuin vuosia sitten ja osaa vähän auttaa itseään, lapset eivät ikävä kyllä ole tietoisia vanhempiensa huonoista valinnoista. Ja on noita fiksujakin lääkäreitä olemassa, niitä on vaan vaikea löytää.
Ja toinen ongelma on se että lääkäreiden tulisi koko ajan kehittää osaamistaan ja tietojaan eikä luottaa jäykästi kouluissa opetettuun ja jossain määrin vanhentuneeseenkin ''perinteiseen'' tietoon. Tiede ja ymmärrys ihmiskehosta kehittyy koko ajan ja ihmisten terveydestä huolehtivien, ammattilaisiksi miellettyjen ja luotettujen ihmisten pitää kehittyä ja oppia. Uuden oppimista vaaditaan jokapäiväisessä elämässä ja työssä kaikilla muillakin aloilla niin miksei terveydenhoidon ammattilaisiltakin. Jos joku sanoo sinulle että kaikki on ok vaikka selkeästi tunnet että ei ole niin vaadi toinen mielipide tai ota asioista selvää itse ja sen jälkeen vaadi uusi mielipide. Onneksi meillä länkkäreillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan terveyteen omilla valinnoillamme.
Samperi oon niin vihainen tästä terveydenhuoltoasiasta erityisesti. En oikein tiedä mitä kaikkea tästä sanoisi etten ulosta ihan pelkkää vihaa :D Mutta vaikea se on olla olematta vihainen kun on melkein 10 vuotta elänyt enemmän ja välillä vähemmän sumussa ja huonosti voiden.
4.
Keskustan Juha Sipilä oli viikonloppuna kuullun radiouutisen mukaan sanonut viime viikolla että Keskusta on valmis jopa agressiiviseen strategiaan valtion omistusten suhteen. Tämä jotta voitaisiin laajentua ja luotua kasvua ja uusia työpaikkoja. Tämä kuulostaa ihan hyvältä mutta olisi kiva tietää mitä tämä tosiasiassa tarkoittaa. Viime vuosina on välillä uutisoitu valtion omistuksien myynnistä. Ja todennäköisesti niitä on perusteltu sillä että valtio tarvitsee rahnaa. Mua ihmetyttää että mikä logiikka siinä on että myydään? Omaisuuden myyminen on mun mielestä todella lyhytaikaista ajattelua. Varsinkin jos hommaan ei olla kunnolla panostettu. Panostaminen voi lyhyellä aikavälillä tarkasteltaessa näyttää tappiolliselta mutta luulen että oikeisiin asioihin panostaminen tuottaa varmasti tulevaisuudessa. Ei suomi tule pärjäämään tulevaisuudessa sillä kuuluisalla sisulla ja ehkä joskus 90-luvulla toimineilla jutuilla. Suomessa on jo esim. ns. cleantech osaamista ja ympäristöön ja sen hyvinvointiin liittyvät asiat ovat varmasti tulevaisuudessa kova juttu.
Myymällä kaiken valtio menettää ne pienetkin tulot mitä omistukset ovat ehkä tuoneet ja todennäköisesti moni menettää samalla työpaikkansa, eikä maksa täten enää verojakaan niin paljon. Myyminen voi näyttää hyvältä tänä vuonna mutta mitä sitten ensi vuonna tai 10 vuoden päästä kun tuloja ei enää tule mistään kun ei omisteta mitään? Jes, otetaan lainaa lisää ja taas lisää. Joku asioita omasta mielestään paremmin ymmärtävä voisi varmaan teilata nämä ajatukset mutta terveellä järjellä tätä taas pohdin. Kun kaikki myydään tai halutaan yksityistää niin kannattaa pitää mielessä että ei massia tavoittelevaa yritystä kiinnosta ihmisten, ympäristön ja valtion hyvinvointi.
Tämmöstä tänään en jaksa enempää :). lisää tulee varmaan joskus kun inspiraatio iskee. Ja käykää äänestämässä kun ajankohtaista, saakeli :D
Moi, täältä löytyy minun ajatuksiani elämästä, minulle tärkeistä asioista ja muista ajatuksia herättävistä asioista. Minulle tärkeitä asioita on mm. terveys, liikunta, musiikki, kitaran soitto, laulu, lukeminen ja videopelit. Elämä ei ole elämisen arvoista jos et tietoisesti pyri kehittymään ja luomaan joka päivä jotain.
keskiviikko 26. marraskuuta 2014
torstai 20. marraskuuta 2014
Miksi ja miten liikun ym. pikkukivaa
Eilisestä inspiroituneena aattelin kirjoittaa lisää liikunnasta vaikka todennäköisesti toistan jonkun verran aiempaa kirjoitusta. Boom! Tässä kerron omista liikuntatavoistani ja kuntosaliohjelmasta.
Eli olen aiemmin harrastanut kilpauintia ja Lacrossea. Lacrossen lopetin viime vuonna ja uinnin 10 melkein vuotta sitten. Lopetuksien suurimmat syyt olivat terveydelliset sekä motivaatio-ongelmat. Pari vuotta sitten innostuin todella paljon kyykkäämisestä ja otin tavoitteeksi nostaa maksimia tiettyyn pisteeseen mutta nyt sekin tavoite on jäänyt koska välillä käyn salilla säännöllisen epäsäännöllisesti :) Säännöllisen epäsäännöllisesti sen takia koska pelaillaan kavereiden kanssa lätkää ja fudista. Ja kun ei voi olla pelaamatta kavereiden kanssa lätkää ja fudista (toista tuntia täysillä :D), tavoitteellinen voimaharjoittelu ei välttämättä ole se paras idea. Jos odottaa kovia tuloksia siis. Eikä välttämättä jaksa käydä puntilla 3 kertaa viikossa. Kyllä se voima varmaan kasvaa rennommallakin asenteella.
Eli nyt siis liikun lähinnä sen takia että se on kivaa ja se auttaa kehoani ja mieltäni toimimaan ja voimaan paremmin. Bonuksena tulee se että näyttää hyvältä alasti :) ja voimat kasvaa. Ja kiva liikkuminen meinaa minulle nykyään myös sitä ettei liiku liikaa. Uin aikoinaan pahimmillaan sen 9 kertaa + jumpat, viikossa. Ei ollu kivaa. Suunnitellun liikunnan lisäksi ajan pyörällä aina kuin mahdollista ja teen liikkuvuusjuttuja jonkun verran tai ainakin yritän tehdä joka päivä.
Kun hokikausi taas alkaa kunnolla meinasin käydä 2 kertaa viikossa puntilla. Pääliikkeinä on kyykky ja maastaveto. Penkki ja OHP pressi on tavallaan bonuksina eikä niillä oo niin väliä :) Ohjelmassa toteutuu kaikki perusliikkumisen tueksi tarpeelliset ''liikemallit'' eli kyykky, lantiontaivutus, työntö ja veto. Erilaisia variaatioita kyseisistä liikemalleista löytyy paljon ja ohjelman muokkaaminen tylsyyden estämiseksi on helppoa. Ja jotta kehityksen kannalta oleellista progressiota tapahtuisi, lisätään painoa säännöllisin väliajoin.
Mun ohjelma on ollut aika pitkälti Beyond 5/3/1 tyylinen. Eli 5 viikolle on tehty ''tavoitteet'' jotka vedetään ja painutaan pois salilta. Periaatteessa treeneissä vaihtelee maksimityylinen suoritus ja 5x5 setti kevyemmällä painolla. 5 viikon/kierroksen jälkeen lisätään painoa. Lätkäkaudelle muutin sitä vähän, en tiedä toimiiko :) Toistomäärät pidän alle viidessä koska en tarvitse lisää lihasta. Alla esimerkki modatusta kierroksesta. Esimerkissä ei ole näkyvissä lämmittelysetit. Lämmittelysettejä ei mun kilomäärillä ihan hirveästi tule mutta jonkun verran kuitenkin :)
Prosentit on laskettu enkkatuloksen 90 %:sta. 5/3/1 kirjoittaja Mike Wendler kutsuu tuota 90 % maksimista trainin maximiksi eli TM:ksi. Eli jos penaenkka on 100 kg, sun TM on 90 kg ja treenin kilomäärä määräytyy kertomalla TM kyseisen sarjan prosenttimäärällä. Olen aiemmin vetänyt 5/3/1 settiä kolme kierrosta putkeen ja kyllä siinä voima nousi, aloitin setit paljon alemmilla maksimeilla kuin oikeasti pystyisin joten en ihan enkkalukemiin vielä ole päässyt. Mutta kyyykky ainakin parani selkeästi. Turha sitä maksimia on usein testata jos tietää että on tullut vahvemmaksi. Hokikauden modatun setin isoin ero Wendlerin ohjelmaan on tuo valintamahdollisuus maksimiseteissä. Eli laitoin kolme hyväksi todettua mahdollisuutta tehdä maksimit ja sitä voi vaihdella fiiliksen mukaan :)
Tätä settiä on simppeli tehdä ja ite tykkään paljon siitä kun meen salille ja tiedän valmiiksi mitä teen. Voin vetää vähän aivot narikassa ja lähteä himaan, turvalliset tekniikat tietysti huomioiden :) Veikkaan että monen kuntosaliharrastus loppuu siihen kun he eivät tiedä mitä tekevät ja päätyvät tekemään hauiskääntöjä, vatsoja tai ''juoksemaan'' crosstrainerillä joka kerta.
Vedän joka kerta myös leukoja. En enää tee yli viiden sarjoja koska pidemmillä sarjoilla voi tulla paikat kipeäksi. Haastetta saan lisäämällä painoa. Toistomäärä tavoitteeni kehonpainoleuoissa saavutin puolitoistavuotta sitten eikä se enää kiinnosta :) Vedän perinteisiä leukoja ja ''apina''/myötäotetta vaihdellen joka toinen reenikerta.
Leukojen jälkeen tai lomassa teen keskivartaloon liittyviä juttuja kuten kuvassa mainitut Deadbugit, farmarikävelyt ym. Keskivartalon hallintaan liittyy kolme ''suuntaa'' joita en reenaa samalla kertaa. ''Suuntia'' on perinteinen suorataivutus, sivutaivutus ja kierronesto. Keskivartalon tehtävä ei ole liikkua aka tehdä esim. rutistuksia ja muita perinteisiä vatsalihasliikkeitä, vaan pysyä paikoillaan ja pitää keho hallinnassa. Eli rutistukset ym. on mun mielestä aika turhia. Ja raskaiden painojen kyykkääminen ja nostelu vaatii keskivartalon hallintaa niin miksi ylikuormittaa vatsaa entisestään? Jos et ole samaa mieltä kanssani, niin kysy itseltäsi heiluuko vartalosi holtittomasti kun kyykkäät, kävelet, juokset tai ylipäätään liikut millään tavalla? Yhden käden farmarikävelyt on tosihyvä lopetusreeni kyljille, gripille ja myös yleiselle ryhdille ja kunnolle. Varsinkin jos siihen yhdistää leuat.
Jos en liikaa lämmittele, foamrollaile tai venyttele niin mulla menee puntilla yleensä 1 tunti- 1 tunti ja vartti eli mun mielestä ei ihan hirveen kauan. Moninivel-liikkeitä kuten kyykkyä ja maastavetoa tekevän ei ole tarpeellista tehdä useaa eri liikettä. Lisäksi monien liikkeiden tekeminen on tylsää ja hidasta. Puntin lisäksi käyn siis pelailemassa kavereiden kanssa 1-3 kertaa viikossa kun ''kausi'' on päällä. Joten väitän että oon aika hyvässä kunnossa aika vähällä vaivalla ja tykkään paljon siitä mitä teen ja näytän hyvältä alasti :D
Kunnossa pysyminen on mun mielestä yksinkertaista mutta se ''ylimääräinen'' liikunta kuten puntti ja pelaaminen ei ole tärkeintä. Tärkeintä on se että syö terveellisesti ja säännöllisesti, lepää tarpeeksi/poistaa liiat stressitekijät ja se miten tekee asioita päivittäin eli esim. istuuko koko päivän töissä, käykö autolla töissä ja kaupassa ym. pikkujutut. Ja ennen kaikkea se että haastaa itseään ja tekee vaikeitakin asioita. Siinä siis palkinnonkin voittaneen jumalaisen fysiikkani salaisuus :D
Eli olen aiemmin harrastanut kilpauintia ja Lacrossea. Lacrossen lopetin viime vuonna ja uinnin 10 melkein vuotta sitten. Lopetuksien suurimmat syyt olivat terveydelliset sekä motivaatio-ongelmat. Pari vuotta sitten innostuin todella paljon kyykkäämisestä ja otin tavoitteeksi nostaa maksimia tiettyyn pisteeseen mutta nyt sekin tavoite on jäänyt koska välillä käyn salilla säännöllisen epäsäännöllisesti :) Säännöllisen epäsäännöllisesti sen takia koska pelaillaan kavereiden kanssa lätkää ja fudista. Ja kun ei voi olla pelaamatta kavereiden kanssa lätkää ja fudista (toista tuntia täysillä :D), tavoitteellinen voimaharjoittelu ei välttämättä ole se paras idea. Jos odottaa kovia tuloksia siis. Eikä välttämättä jaksa käydä puntilla 3 kertaa viikossa. Kyllä se voima varmaan kasvaa rennommallakin asenteella.
Eli nyt siis liikun lähinnä sen takia että se on kivaa ja se auttaa kehoani ja mieltäni toimimaan ja voimaan paremmin. Bonuksena tulee se että näyttää hyvältä alasti :) ja voimat kasvaa. Ja kiva liikkuminen meinaa minulle nykyään myös sitä ettei liiku liikaa. Uin aikoinaan pahimmillaan sen 9 kertaa + jumpat, viikossa. Ei ollu kivaa. Suunnitellun liikunnan lisäksi ajan pyörällä aina kuin mahdollista ja teen liikkuvuusjuttuja jonkun verran tai ainakin yritän tehdä joka päivä.
Kun hokikausi taas alkaa kunnolla meinasin käydä 2 kertaa viikossa puntilla. Pääliikkeinä on kyykky ja maastaveto. Penkki ja OHP pressi on tavallaan bonuksina eikä niillä oo niin väliä :) Ohjelmassa toteutuu kaikki perusliikkumisen tueksi tarpeelliset ''liikemallit'' eli kyykky, lantiontaivutus, työntö ja veto. Erilaisia variaatioita kyseisistä liikemalleista löytyy paljon ja ohjelman muokkaaminen tylsyyden estämiseksi on helppoa. Ja jotta kehityksen kannalta oleellista progressiota tapahtuisi, lisätään painoa säännöllisin väliajoin.
Mun ohjelma on ollut aika pitkälti Beyond 5/3/1 tyylinen. Eli 5 viikolle on tehty ''tavoitteet'' jotka vedetään ja painutaan pois salilta. Periaatteessa treeneissä vaihtelee maksimityylinen suoritus ja 5x5 setti kevyemmällä painolla. 5 viikon/kierroksen jälkeen lisätään painoa. Lätkäkaudelle muutin sitä vähän, en tiedä toimiiko :) Toistomäärät pidän alle viidessä koska en tarvitse lisää lihasta. Alla esimerkki modatusta kierroksesta. Esimerkissä ei ole näkyvissä lämmittelysetit. Lämmittelysettejä ei mun kilomäärillä ihan hirveästi tule mutta jonkun verran kuitenkin :)
Prosentit on laskettu enkkatuloksen 90 %:sta. 5/3/1 kirjoittaja Mike Wendler kutsuu tuota 90 % maksimista trainin maximiksi eli TM:ksi. Eli jos penaenkka on 100 kg, sun TM on 90 kg ja treenin kilomäärä määräytyy kertomalla TM kyseisen sarjan prosenttimäärällä. Olen aiemmin vetänyt 5/3/1 settiä kolme kierrosta putkeen ja kyllä siinä voima nousi, aloitin setit paljon alemmilla maksimeilla kuin oikeasti pystyisin joten en ihan enkkalukemiin vielä ole päässyt. Mutta kyyykky ainakin parani selkeästi. Turha sitä maksimia on usein testata jos tietää että on tullut vahvemmaksi. Hokikauden modatun setin isoin ero Wendlerin ohjelmaan on tuo valintamahdollisuus maksimiseteissä. Eli laitoin kolme hyväksi todettua mahdollisuutta tehdä maksimit ja sitä voi vaihdella fiiliksen mukaan :)
Tätä settiä on simppeli tehdä ja ite tykkään paljon siitä kun meen salille ja tiedän valmiiksi mitä teen. Voin vetää vähän aivot narikassa ja lähteä himaan, turvalliset tekniikat tietysti huomioiden :) Veikkaan että monen kuntosaliharrastus loppuu siihen kun he eivät tiedä mitä tekevät ja päätyvät tekemään hauiskääntöjä, vatsoja tai ''juoksemaan'' crosstrainerillä joka kerta.
Vedän joka kerta myös leukoja. En enää tee yli viiden sarjoja koska pidemmillä sarjoilla voi tulla paikat kipeäksi. Haastetta saan lisäämällä painoa. Toistomäärä tavoitteeni kehonpainoleuoissa saavutin puolitoistavuotta sitten eikä se enää kiinnosta :) Vedän perinteisiä leukoja ja ''apina''/myötäotetta vaihdellen joka toinen reenikerta.
Leukojen jälkeen tai lomassa teen keskivartaloon liittyviä juttuja kuten kuvassa mainitut Deadbugit, farmarikävelyt ym. Keskivartalon hallintaan liittyy kolme ''suuntaa'' joita en reenaa samalla kertaa. ''Suuntia'' on perinteinen suorataivutus, sivutaivutus ja kierronesto. Keskivartalon tehtävä ei ole liikkua aka tehdä esim. rutistuksia ja muita perinteisiä vatsalihasliikkeitä, vaan pysyä paikoillaan ja pitää keho hallinnassa. Eli rutistukset ym. on mun mielestä aika turhia. Ja raskaiden painojen kyykkääminen ja nostelu vaatii keskivartalon hallintaa niin miksi ylikuormittaa vatsaa entisestään? Jos et ole samaa mieltä kanssani, niin kysy itseltäsi heiluuko vartalosi holtittomasti kun kyykkäät, kävelet, juokset tai ylipäätään liikut millään tavalla? Yhden käden farmarikävelyt on tosihyvä lopetusreeni kyljille, gripille ja myös yleiselle ryhdille ja kunnolle. Varsinkin jos siihen yhdistää leuat.
Jos en liikaa lämmittele, foamrollaile tai venyttele niin mulla menee puntilla yleensä 1 tunti- 1 tunti ja vartti eli mun mielestä ei ihan hirveen kauan. Moninivel-liikkeitä kuten kyykkyä ja maastavetoa tekevän ei ole tarpeellista tehdä useaa eri liikettä. Lisäksi monien liikkeiden tekeminen on tylsää ja hidasta. Puntin lisäksi käyn siis pelailemassa kavereiden kanssa 1-3 kertaa viikossa kun ''kausi'' on päällä. Joten väitän että oon aika hyvässä kunnossa aika vähällä vaivalla ja tykkään paljon siitä mitä teen ja näytän hyvältä alasti :D
Kunnossa pysyminen on mun mielestä yksinkertaista mutta se ''ylimääräinen'' liikunta kuten puntti ja pelaaminen ei ole tärkeintä. Tärkeintä on se että syö terveellisesti ja säännöllisesti, lepää tarpeeksi/poistaa liiat stressitekijät ja se miten tekee asioita päivittäin eli esim. istuuko koko päivän töissä, käykö autolla töissä ja kaupassa ym. pikkujutut. Ja ennen kaikkea se että haastaa itseään ja tekee vaikeitakin asioita. Siinä siis palkinnonkin voittaneen jumalaisen fysiikkani salaisuus :D
keskiviikko 19. marraskuuta 2014
Miksi pelaan videopelejä ja muuta pikkukivaa
Aattelin kirjoitella välillä vähän kevyemmästä aiheesta eli videopeleistä. Ja siitä miksi itse tykkään niistä niin paljon. Taitaa tämäkin kirjoitus lähteä lapasesta ja menee vähän raskaammaksi pohdiskeluksi :) EDIT:Kyllä lähti lapasesta :)
Pelaamisesta
Pelaamista voi nykyään harrastaa todella helposti ja aika monella laitteella. Itseltäni löytyy kaikki pleikkarit, wii, 3DS, (retron3), NES sekä tietysti kännykkä ja tietokone. Koen kuuluvani enemmän pelaavaan ''hc-pelaaja'' ryhmään. Mutta lokeroiminen on turhaa. Pelaan itse lähinnä pleikkareilla eli tällä hetkellä PS4:llä. Aloitin pelaamisen joskus 80-90-luvun taitteessa? kun meille tuli nintendon 8-bittinen klassikkokonsoli, tarkkaa vuotta en muista mutta ensimmäisen pelikerran muistan kyllä :) Super Mario Bros:sa selvisin ensimmäisestä Goombasta mutta tipuin ensimmäiseen rotkoon. Muistan myös sen kun lainasin kaverilta A Link to the pastin Super Nintendolle ja kävin Mustasta Pekasta (Kissasta) ostamassa irtokarkkeja. Muistan edelleen miltä toffeeneliöt maistuivat sinä päivänä joskus 20 vuotta sitten :)
Viihde kehittyy ja ''uudella'' viihdemuodolla on ennen valtavirtaistumistaan yleensä aina huono maine aivottomana turhakkeena. Näin on ollut elokuvien, animaation ja tietynlaisen musiikinkin kohdalla. Mm. angry birdsin, clash of clansin sun muiden ''kasuaalipelien'' menestymisen ja kannettavien laitteiden kehityksen myötä pelaamista ei välttämättä nähdä enää niin paljon sosiaalisesti rajoittuneiden erakkojen puuhasteluna. Toisin oli vielä 10 vuotta sitten tai 90-luvulla. Aikuisenkaan ei ole enää noloa sanoa pelaavansa, ainakaan mun mielestä :) Kummasti se raha vaan muuttaa ihmisten käsityksiä... ''Tosipelaaja'' käsitteestä en sano mitään koska interwebbi on täynnä turhaa väittelyä aiheesta.
Peliteollisuudessa ei pärjää nykyään puolivillaisella toteutuksella ja monet menestyvät tekijät ovat selkeästi intohimoisia, ihan normaaleita ihmisiä eikä ''hikisiä nörttejä'' (anteeksi :D) ja tekevät työtä rakkaudesta aiheeseen ja haluun luoda jotain uutta ja kertoa tarinoita. Ei kaikki halua tai pysty tekemään elokuvia, kirjoja tai musiikkia tarinoistaan.
Joskus muutama vuosi sitten faijan kanssa jutellessa hän ihmetteli että vieläkö pelaan ja sanoi ettei ymmärrä mitä järkeä on pelata. Samaan aikaan taustalla pyöri joku turha hiihtokisa tai jotain muuta kakkaa televisiotarjontaa... Kyllähän telkkaristakin tulee muutamia sarjoja mistä tykkään paljon mutta muu tarjonta ei ihan hirveästi kiinnosta ja välillä tuntuu että digiboksin voisi viedä kierrätykseen. Ja toki tykkään lukemisestakin paljon ja ajoittain luen aika runsaastikin mutta tietyssä mielentilassa lukeminen ja myös soittaminen on liian ''rasittavaa'' ja viihdemuodoksi ja rentoutumiskeinoksi valitsen silloin pelaamisen.
Harva varmaan tajuaa tai myöntää, kuinka paljon tulee vietettyä aikaa telkkarin ja myös tietokoneen ääressä. Myönnän itsekin että voisin tehdä enemmän jotain fiksumpaa ja täten syntyi tämä blogikin. Ja vihdoinkin olen opiskellut myös vähän musiikinteoriaa :D Ja vaikka silloin tällöin puhutaan kuinka ''laiskaa''/passiivista nykynuoriso ja mielestäni myös vanhemmat sukupolvet ovat, telkkarin katsominen ja netissä roikkuminen on nykyään ihan yleisesti hyväksyttävää tekemistä, ainakin mun näkemyksen mukaan. Vaikka käy päivisin töissä ei se tarkoita automaattisesti sitä että on aktiivinen elämässään. Pelkkä työn tekeminen on mun mielestä aika huono vastuullisen ihmisen mittari. Varsinkin jos tekee työtä mistä ei tykkää eikä pääse kehittymään. Mun mielestä ei ole kenenkään asia haukkua toisia laiskoiksi jos itse ei jatkuvasti opi uutta ja kehity.
Hyvistä ja huonoista puolista
Yleensä videopeleistä puhuttaessa, puhutaan ikävä kyllä niihin liittyvistä negatiivisista asioista kuten oletetusta vaikutuksesta väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntymiseen tai erakoitumisesta. Skandaalin hakuisessa nykyuutisoinnissa, varsinkin Yhdysvalloissa, väkivaltaista käyttäytymistä selitellään usein peliharrastuksella. Mites ravinnonlaatu ja yleinen terveys, nykyinen taloustilanne, köyhyys, vanhempien ammatti/koulutustaso ja elämäntavat, koulutuksen taso/mahdollisuus, mielenterveysongelmien hoito, uutisoinnin skandaalihakuinen pelottelu, sodat, ym. pikku syyt? Uskonnosta en sano mitään :D
Itse tykkään pelailla eniten ehkä roolipeli/seikkailu/äksönpelejä ja viime vuosien suosikkeihin kuuluu esim. Mass Effect 2 ja 3, Fallout 3 ja New vegas, Deus Ex:Human revolution ja Souls pelit. Kyseisissä peleissä on paljon samaa koska ne antavat mahdollisuuden päättää kuinka hahmoasi ja hänen taitojaan kehität ja miten tarinassa etenet. Ja onhan niissä väkivaltaa myös :) Tarinaan liittyvät valinnat ovat yleensä aika mustavalkoisia hyvä vai paha tyylisiä valintoja. Mutta voitko kuvitella kuinka siistiä olisi vaikuttaa siihen miten tarina etenee esim. elokuvassa? Ei ehkä hirveän käytännöllistä elokuvissa mutta peleissä se on mahdollista. Yleensä teen peleissä esiintyvät valintani sen perusteella miten toimisin oikeassakin maailmassa ja pahaksi ryhtyminen ei vaan tunnu virtuaalimaailmassakaan hirveän kivalta. Fallouteissa en vain pysty olemaan paha vaikka pelin aloittaessani niin päättäisinkin. Deus Exän vedin kerran läpi tappamatta ketään. Väkivalta on ikävä kyllä yleensä se helpoin tapa edetä ''aikuisten'' peleissä. Omasta mielestäni olen melkein normaali enkä koe väkivaltaisuuteni lisääntyneen peliväkivallan myötä. Ja oikeaksi tietämäni väkivallan näkeminen tekee aina pahaa. Peleissä esiintyviä tarinoita vastaavia löytyy harvoista Hollywood tuotannoista. Monista peleistä löytyy materiaalia ja taustatarinaa kirjoiksi asti.
Itse en ole hirveästi pelaillut netin moninpelejä mutta esim. Bäfää pelatessa ja Destiny nimisen pelin ilmestyttyä olen saanut monia uusia virtuaaliystäviä joiden kanssa pelatessa voi jutella. Monet ystävystyvät netissä ja joskus myös oikeassa elämässäkin. Voit myös kutsua kavereita kylään pelailemaan muutakin kuin Aliasta tai Afrikan tähteä. Ja väitän että ainakin 80- ja 90-luvulla monet ystävyydet muksujen kesken ovat alkaneet pelaamalla. Silloin ei ollut tuota interwebbiä :)
Joten en voi missään nimessä sanoa että pelaaminen on yksinäistä puuhastelua. Mutta totta on myös sekin että kaikki eivät ole aktiivisia yhteisöissä eikä käytä mikkejä pelatessaan moninpelejä. Ja eristäytyneitä ihmisiä on paljon. Mutta eristäytyneitä pelaajakunnan ulkopuolisiakin ihmisryhmiä on paljon ja he eivät, luonnollisesti, saa tarpeellisia ärsykkeitä edes pelaamisesta. Olen lukenut halvaantuneesta miehestä sekä masentuneesta miehestä jotka ovat saaneet pelien avulla elämniloa ja ilman pelaamista heidän elämänsä ei ole minkään arvoista.
Nykypelit rupeavat olemaan todella realistisen näköisiä ja en tietenkään voi sanoa miten se vaikuttaa tulevaisuuden mieliin. Minun lapsuuteni aikana ei väkivalta ollut ihan hirveän realistisen näköistä. Jos vertaa Grand Theft Autoa Grand Theft Auto 5:een tai Doomia Call of Duty:Advanced Warfareen on ero huikea. En välttämättä antaisi 12-vuotiaalle muksulleni kyseisiä pelejä. Varsinkaan kun esimerkin peleissä väkivalta on ainoa tapa. Silmitön poliisien tappaminen ja yhden hahmon teot olivat varmaan yksi syy miksi en GTA5:stä pitänyt enää niin paljon kuin nuorempana pelatuista GTA-peleistä. Monet ovat erimieltä minun kanssani mutta olen sitä mieltä että nykysukupolven pelit ovat jo tarpeeksi hyvän/realistisen näköisiä. Tästäkin kiistellään interwebissä kiivasti ja turhaan :)
Nämä ovat vaikeita asioita mutta ikärajat ovat myös peleissä ihan tarkoituksella. Mutta peleistä puhuttaessa unohdetaan yleensä kaikki muut kuin väkivaltagenret. Nintendo pukkaa edelleen markkinoille esim. timanttisia Mario pelejä jotka sopivat kaikenikäisille pelaajille.
Mut enivei, en väitä että kaikki videopelit auttavat kehittämään itseään mutta ainakin pelatessa osallistuu itse tekemiseen ja tarinan eteenpäin viemisen kannalta tärkeisiin valintoihin. Mun mielestä se on aika kova juttu. Ja väitän että pelaaminen kehittää monia taitoja toisin kuin pelkkä telkkarin katsominen. Tutkimusta aiheesta. Ja erilaiset puzzlepelit pistävät hoksottimet varmasti koville. Itse oon dikkaillut parista Professori Laytonin tarina ja puzzleseikkailusta sekä How old is my brain pelistä. How old is my brainia en ole kyllä pelannut vähään aikaan, tänään pelaan. :)
Lopuksi
Miksi siis pelaan videopelejä? Ne antavat mahdollisuuden olla osa suurta tarinaa oikeasti ja tehdä asioita ja käydä siellä mihin ei oikeassa elämässä, elokuvissa tai kirjoissa pääse. Pelit aiheuttavat myös suuria tunteita ja muistoja :) Ja mun mielestä pelaaminen on paljon hauskempaa kuin pelkkä istuminen ja tuijottaminen.
maanantai 17. marraskuuta 2014
Yksinkertaista ja hyvää
Vähän tuossa mietin että loppuiko multa jo aiheet :) Mutta ei kai sitä kukaan nyt jotain järkevää kirjoita joka päivä. Ainakaan hirveästi. Sain pienen inspiraation hesarissa olleesta avaruuskuvasta, tylsän työni kohteesta ja ehkä myös tuosta minun ''Aikuistumisesta'' tekstistä, sitä tämäkin vähän käsittelee, ehkä. Katsotaan mihin muotoon tämä lopulta päätyy. Lue niin se selviää :D
Hesarissa oli siis Kiinalaisten Kuun takaa ottama kuva missä näkyi Kuu ja Maapallo. Kuva tekstissä luki että kuva on samantyylinen kuin Apollo 8:n miehistön 1968 ottama kuva. 1968 avaruudessa lennellyt laite ei ollut hirveän monimutkainen, ainakaan nykytekniikan kannalta tarkasteltuna. Minun ja sinun taskussa on aika pirusti paljon tehokaampaa laskentatehoa, eikä se maksa paljon. Avaruuslentoon vaadittava matematiikka on varmasti laskettavissa ilman tehokkaita koneitakin. Koneilla se on varmasti pikkaisen helpompaa.
Mut enivei jos vuonna 1968 pystyttiin lentelemään avaruudessa, no fysiikka on loppupeleissä aika yksinkertaista, miksi nykyään kaikesta pitää tehdä niin pirun monimutkaista? Tämä pätee oikeastaan kaikkeen laitteista, Suomen turhasta rajoitusviidakosta ihan elämään ylipäätäänsä. Esim. itse sorrun liian monimutkaiseen/turhaan kelailuun ihan vaan asioiden tekemisen tilalla ja siitä tekemisestä häviää aika paljon nautintoa, jos asian edes saan tehtyä siis. Tiedostan tämän ja edelleen yritän parantaa tapojani ja nauttia siitä kuuluisasta hetkestä enkä myöhästyneestä vuokrasta tai puhelinlaskusta koska maksan ne kuitenkin jossain vaiheessa.
Edelleen nämä ''aikuisten'' ongelmat on aivan turhia ensimmäisen maailmanturhakkeita eikä niitä tarvii miettiä, varsinkaan täällä Suomessa. Ja mitä rajoituksiin tulee, niin eiköhän ihmiset tiedä mikä on hyväksi tai pahaksi. Ja jotkut ihmiset tekevät asioita siitä huolimatta että tietää niiden olevan pahaksi, joten mikä pointti turhalla säätelyllä on? Esim. minkä takia pitää käydä läpi byrokraattinen paperihelvetti että voi myydä vaikka täysin luonnollisesti tuotettuja munia tai lihaa ravintolalle? Ja tuon tuotteen/toimittajan byrokraattihelvetinlainmukainen hyväksyminen ravintolalle kelpaavaksi tuo esim. lihan toimitukseen lisää vaiheita (vissiin ainakin pakastaminen) mikä ihan vaan terveellä ajateltuna tekee siitä lihasta vähemmän tuoretta eli ''vähemmän syötäväksi'' kelpaavaa.
Mut enivei part II, töissä olen siis tekemisissä junien kanssa ja kokemukseni perusteella voin sanoa että vanha sanonta ''toimii kuin junan vessa'' ei pidä enää paikkansa. Allegron vessa muistuttaa enemmän avaruussukkulaa vuodelta 1968 kuin vessaa. Toki laskentatehoa löytyy siitäkin varmaan kymmeniä kertoja enemmän kuin siitä sukkulasta :D Ja johtopäätöksen voimme helposti päätellä. Mitä enemmän ''tekniikkaa'', sitä enemmän vikoja. Varsinkin jos asioita ei tehdä kunnolla ja laadukkaasti vaan ''massia tänne ja heti meiningillä''. Toki varaosien toimittaja kiittää. Maapallo ei.
Mun mielestä jos asiat tehdään kunnolla (ja luonnollisesti) niiden ei tarvitse olla monimutkaisia. Huonosti asioiden tekeminenhän se vasta monimutkaistaa asioita. Esimerkiksi kelpaa vaikka jo aiemmin kritisoimani ravintoteollisuus/monokulttuuri, nykyisen rakennusteollisuuden ongelmat tai kodin peruslaitteiden kestämättömyys ja korjauksen mahdottomuus tai ehkä enemmänkin korjauksen hinta.
Hesarissa oli siis Kiinalaisten Kuun takaa ottama kuva missä näkyi Kuu ja Maapallo. Kuva tekstissä luki että kuva on samantyylinen kuin Apollo 8:n miehistön 1968 ottama kuva. 1968 avaruudessa lennellyt laite ei ollut hirveän monimutkainen, ainakaan nykytekniikan kannalta tarkasteltuna. Minun ja sinun taskussa on aika pirusti paljon tehokaampaa laskentatehoa, eikä se maksa paljon. Avaruuslentoon vaadittava matematiikka on varmasti laskettavissa ilman tehokkaita koneitakin. Koneilla se on varmasti pikkaisen helpompaa.
Mut enivei jos vuonna 1968 pystyttiin lentelemään avaruudessa, no fysiikka on loppupeleissä aika yksinkertaista, miksi nykyään kaikesta pitää tehdä niin pirun monimutkaista? Tämä pätee oikeastaan kaikkeen laitteista, Suomen turhasta rajoitusviidakosta ihan elämään ylipäätäänsä. Esim. itse sorrun liian monimutkaiseen/turhaan kelailuun ihan vaan asioiden tekemisen tilalla ja siitä tekemisestä häviää aika paljon nautintoa, jos asian edes saan tehtyä siis. Tiedostan tämän ja edelleen yritän parantaa tapojani ja nauttia siitä kuuluisasta hetkestä enkä myöhästyneestä vuokrasta tai puhelinlaskusta koska maksan ne kuitenkin jossain vaiheessa.
Edelleen nämä ''aikuisten'' ongelmat on aivan turhia ensimmäisen maailmanturhakkeita eikä niitä tarvii miettiä, varsinkaan täällä Suomessa. Ja mitä rajoituksiin tulee, niin eiköhän ihmiset tiedä mikä on hyväksi tai pahaksi. Ja jotkut ihmiset tekevät asioita siitä huolimatta että tietää niiden olevan pahaksi, joten mikä pointti turhalla säätelyllä on? Esim. minkä takia pitää käydä läpi byrokraattinen paperihelvetti että voi myydä vaikka täysin luonnollisesti tuotettuja munia tai lihaa ravintolalle? Ja tuon tuotteen/toimittajan byrokraattihelvetinlainmukainen hyväksyminen ravintolalle kelpaavaksi tuo esim. lihan toimitukseen lisää vaiheita (vissiin ainakin pakastaminen) mikä ihan vaan terveellä ajateltuna tekee siitä lihasta vähemmän tuoretta eli ''vähemmän syötäväksi'' kelpaavaa.
Mut enivei part II, töissä olen siis tekemisissä junien kanssa ja kokemukseni perusteella voin sanoa että vanha sanonta ''toimii kuin junan vessa'' ei pidä enää paikkansa. Allegron vessa muistuttaa enemmän avaruussukkulaa vuodelta 1968 kuin vessaa. Toki laskentatehoa löytyy siitäkin varmaan kymmeniä kertoja enemmän kuin siitä sukkulasta :D Ja johtopäätöksen voimme helposti päätellä. Mitä enemmän ''tekniikkaa'', sitä enemmän vikoja. Varsinkin jos asioita ei tehdä kunnolla ja laadukkaasti vaan ''massia tänne ja heti meiningillä''. Toki varaosien toimittaja kiittää. Maapallo ei.
Mun mielestä jos asiat tehdään kunnolla (ja luonnollisesti) niiden ei tarvitse olla monimutkaisia. Huonosti asioiden tekeminenhän se vasta monimutkaistaa asioita. Esimerkiksi kelpaa vaikka jo aiemmin kritisoimani ravintoteollisuus/monokulttuuri, nykyisen rakennusteollisuuden ongelmat tai kodin peruslaitteiden kestämättömyys ja korjauksen mahdottomuus tai ehkä enemmänkin korjauksen hinta.
perjantai 14. marraskuuta 2014
Kirja-arvostelutarkastelu, Why isn't my brain working? ja aivojen toiminnasta
Pahoittelen jos teksti sisältää huonoja käännöksiä vaikeista lääketieteellisistä sanoista :) Disclaimer: Tämä teksti tarjoaa vain pintaraapaisun kyseiseen kirjaan ja sen tarjoamaan informaatioon. Saattaa sisältää virheitä kyseisen informaation tulkinnassa. Vaikken olekaan lukenut kirjaa vielä kokonaisuudessaan, herätti se jo nyt paljon ajatuksia ja pointteja jotka halusin jakaa ja saada ne pois mielestäni. Tästäkin aiheesta voi varmasti kirjoitella enemmän.
EDIT: 2.4.2015 Minun lääkärini ei ollut vaikuttunut kirjoittajan asiantuntevuudesta mutta hyviä ideoita/suuntaviivoja omaan terveyteen kirja tarjoaa enivei. Mun mielestä :)
Olen ikävä kyllä pitkään, melkein vuoden, lykännyt tämän kirjan lukemista, koska kuvittelin sen olevan pelottavan tieteellinen ja täynnä lääketieteellistä sanastoa mitä on suomeksikin vaikea ymmärtää. Ja onhan se mutta silti tämä on helppoa luettavaa, varsinkin kun oma terveys kiinnostaa. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kirjan nimi on siis Why isn't my brain working ja sen on kirjoittanut Datis Kharrazian niminen lääkäri/tohtori/tutkija.
Mielestäni Tohtori Kharrazianin tutkimukset ovat uraauurtavia, vaikken olekaan lääkäri uskallan sanoa näin :) ja ainakin jokaisen itseään ja ammattiaan kunnioittavan lääkärin pitäisi opiskella näitä asioita. Miksei myös sinun. Minä itse en kehtaisi kutsua itseäni lääkäriksi jos en yrittäisi ratkaista ongelmaa vaan määräisin pelkkiä lääkkeitä enkä opi koko ajan uutta ja paranna täten omaa osaamista. Nykyterveydenhoito on, ikävä kyllä suurimmaksi osaksi, ota lääkkeitä ja lepää, tyylistä. Minullakin on kokemusta siitä. Kirjassa mainitaan että 50 myydyintä lääkettä Yhdysvalloissa on psyyke tai unilääkkeitä. Lääkkeet eivät mielestäni korjaa mitään ongelmia. Totta kai tietyissä tapauksissa lääkkeillä on paikkansa, kuten kirjoittajakin huomauttaa lopuksi.
Eli kuten kirjan nimikin kertoo, kirjassa puhutaan aivojen toiminnasta ja huonon aivotoiminnan vaikutuksista ihan yleiseen terveyteen. Tutkimuksen tukena on kirjaimellisesti sadat tutkimukset jotka löytyvät viiteinä kirjasta sekä monet myös muiden lääkäreiden kuin Kharrazianin, hoidettujen potilaiden kertomukset.
Koska koko kirjaa en tähän voi lainata :) alla muutama todella tärkeä asia aivojen ja sitä kautta kehon oikeanlaisesta toiminnasta:
Vaikka nämä asiat voivat olla monimutkaisia on niiden korjaaminen lopulta aika simppeliä. Eli hyvät elämäntavat ja ravinto korjaa paljon. Mitkään lisäravinteet eivät korvaa huonoja elämän- ja ruokailutapoja. ''Käytännön'' vinkkejä hyviin tapoihin voisin mainita muutaman. Näitä vinkkejä on mm. viljaton, maidoton ruoka (ja tulehdusta aiheuttavan ruoan vältteleminen), Proteiinia ja kasvikunnan tuotteita joka aterialla, säännölliset ruokailut ilman sokeri/hiilaripommeja, koskee myös välipaloja, kiireen poistaminen, sirkadiaanisen rytmin mukaan eläminen eli säännölliset/luonnolliset nukkumaanmenot ja heräämiset, koskee myös viikonloppuja, sopiva treenimäärä, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen ja tietty rakkauden jakaminen ja saaminen :) Bonuksena tietyt kehon ja aivojen toimintaa tukevat lisäravinteet.
En voi väittää että nämä ovat totuuksia koska myönnän etten tiedä mitään ja joku voisi sanoa ettei minulla ole valtuuksia puhua terveydestä koska en ole ammattilainen. Mutta omat, ja väitän että aika monen muunkin kokemukset paremmasta olosta ja ihan lääketieteenkin keinoilla todettu monien parantunut ''yleisterveys'' kertoo että asioita tehdään näillä keinoilla oikein. Jos et ole kokeillut mitään yllä mainittua oikeasti, niin ei kannata väittää että minä olen väärässä.
Esimerkkikeissit:
Ja vielä muutama potilaskertomus esimerkiksi, vapaasti käännettynä ja lyhennettynä tietty :) :
Aivojen rakenteesta ja toimintahäiriöistä
Otsalohkon toimintahäiriön oireita:
Kirjan loppukappaleessa Tohtori Kharrazian puhuu mm. siitä miten tämä kirja ei kerro siitä miten voit korjata aivosi tai pitkäaikaiset terveysongelmasi. Ja mainitsee myös sen että jos lääkärisi/terveyttäsi hoitava henkilö vannoo korjaavasi/parantavasi sinut, ole varovainen. Mun mielestä tämä on hyvin sanottu koska koskaan ei voi olla varma ongelmien todellisista syistä, varsinkaan ilman perusteellista tutkimista. Lääketiede kehittyy koko ajan ja kroonisista sairauksista on opittu paljon mm. hänen edellisen kilpirauhasongelmista kertovan kirjan ilmestymisen jälkeen. Kirja on tutkimus siitä mitä syitä ongelmien takana voi olla ja tietysti keinoista asioiden korjaamiseksi. Hän mainitsee myös sen että monet tärkeät asiat jäivät huomiotta ja lisätutkimusta tarvitaan edelleen ja koko ajan. Ja vaikka kirja sisältää monta menestystarinaa, on potilaita joita ei ole pystytty auttamaan tarpeeksi ja on edelleen paljon opittavaa.
Nyky-yhteiskunta ja terveydenhoito/lääketiede ei ole täysin tietoinen räjähdysmäisesti yleistyneiden henkisten ja ruoansulatusongelmien todellisista syistä. Vaikka nykylääketieteen keinoilla ei voi antaa sinulle diagnoosia se ei tarkoita että kaikki on ok. Ja Datis toivookin että sinä olet terveydenhoidon vallankumouksen kärjessä eli olet tietoisempi omasta terveydestäsi ja vaadit lääkäriltäsi enemmän ja autat heitä kehittymään ja täten auttamaan sinuakin paremmin.
Lääkäriä ja tutkijaa joka sanoo ettei tiedä tai ymmärrä kaikkea kannattaa minun mielestäni kuunnella.
EDIT: 2.4.2015 Minun lääkärini ei ollut vaikuttunut kirjoittajan asiantuntevuudesta mutta hyviä ideoita/suuntaviivoja omaan terveyteen kirja tarjoaa enivei. Mun mielestä :)
Olen ikävä kyllä pitkään, melkein vuoden, lykännyt tämän kirjan lukemista, koska kuvittelin sen olevan pelottavan tieteellinen ja täynnä lääketieteellistä sanastoa mitä on suomeksikin vaikea ymmärtää. Ja onhan se mutta silti tämä on helppoa luettavaa, varsinkin kun oma terveys kiinnostaa. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kirjan nimi on siis Why isn't my brain working ja sen on kirjoittanut Datis Kharrazian niminen lääkäri/tohtori/tutkija.
Mielestäni Tohtori Kharrazianin tutkimukset ovat uraauurtavia, vaikken olekaan lääkäri uskallan sanoa näin :) ja ainakin jokaisen itseään ja ammattiaan kunnioittavan lääkärin pitäisi opiskella näitä asioita. Miksei myös sinun. Minä itse en kehtaisi kutsua itseäni lääkäriksi jos en yrittäisi ratkaista ongelmaa vaan määräisin pelkkiä lääkkeitä enkä opi koko ajan uutta ja paranna täten omaa osaamista. Nykyterveydenhoito on, ikävä kyllä suurimmaksi osaksi, ota lääkkeitä ja lepää, tyylistä. Minullakin on kokemusta siitä. Kirjassa mainitaan että 50 myydyintä lääkettä Yhdysvalloissa on psyyke tai unilääkkeitä. Lääkkeet eivät mielestäni korjaa mitään ongelmia. Totta kai tietyissä tapauksissa lääkkeillä on paikkansa, kuten kirjoittajakin huomauttaa lopuksi.
Eli kuten kirjan nimikin kertoo, kirjassa puhutaan aivojen toiminnasta ja huonon aivotoiminnan vaikutuksista ihan yleiseen terveyteen. Tutkimuksen tukena on kirjaimellisesti sadat tutkimukset jotka löytyvät viiteinä kirjasta sekä monet myös muiden lääkäreiden kuin Kharrazianin, hoidettujen potilaiden kertomukset.
Koska koko kirjaa en tähän voi lainata :) alla muutama todella tärkeä asia aivojen ja sitä kautta kehon oikeanlaisesta toiminnasta:
- Minulle yksi tärkein pointti kirjan alkupuolelta on se että mm. asioiden unohtaminen, uuden oppimisen vaikeus ja ilon katoaminen vaikka parisuhteesta ja asioista joita tekee ei ole normaalia vanhenemiseen kuuluvaa oiretta. Monet luulevat että se on normaalia, ei se ole, se johtuu aivojen toiminnan heikentymisestä. Sumussa eläminen 29 vuotiaana ei voi olla normaalia.
- Veri-aivo akseli ja vatsa-aivo akseli ei monilla toimi kunnolla. Esim. aivoihin pääsee veren mukana partikkeleita mitä sinne ei pitäisi terveen ''suodattimen'' läpi päästä.Tai aivot eivät saa tarpeeksi ravinteita esim. puutteellisen ravinnon vuoksi.
- ''Vuotava vatsa'' aiheuttaa monenlaista vaivaa ja tulehdustiloja, myös aivoissa ja sitä myötä kipuja ja kaikenlaisia vaivoja ympäri kehoa. Syy vuotavalle vatsalle on helppo löytää nykyajan viljoilla, sokereilla ja lisäaineilla kyllästetystä ja pitkälle prosessoidusta ravinnosta.
- Vaikkei omaakaan gluteeniyliherkkyyttä tai vastaavaa, eikä koe viljoista aiheutuvan esim. ruuansulatusongelmia, viljat vaikuttavat silti moneen asiaan ja myös mm. aivojen ja hermoston toimintaan. Itsekin elän ilman viljoja jo viidettä vuotta. En halua edes kuvitella missä kunnossa olisin jos olisin jatkanut samalla ruisleipä-mysli linjalla.
- Verensokerin heittely, liian korkeilla ja myös matalilla tasoilla, vaikuttaa hyvin moneen asiaan aivojen toiminnassa. Monet asiantuntijat nimittävät Alzheimeria tyypin 3 diabetekseksi koska verensokerin heittelyn ja ravinnonlaadun merkitys aivojen rappeutumisessa on todella suuri.
- Hormonitoiminta ei toimi kunnolla esim. stressitekijöiden takia. Nykyään todella yleisiä stressitekijöitä on mm. liian vähäinen lepo, liian kova työn tekeminen, liian kova reeni, huono ravinto tai vaikka riitely kumppanin kanssa.
- Huono verenkierto aivoihin vaikuttaa aivojen happen ja ravinteiden saantiin mikä vaikuttaa hyvin moneen asiaan. Verenkiertoon vaikuttaa mm. liian alhainen tai korkea verenpaine.
- Monet ''henkiset'' ongelmat kuten masennus, unettomuus, väsymys, energianpuute ja muistihäiriöt, vain muutaman mainitakseni, johtuvat todella usein yllämainituista ongelmista eikä lääkkeet korjaa ongelmaa, päinvastoin.
- Kolme yleisintä aivojen rappeutumisesta ja toiminnasta johtuvaa vaivaa ovat väsymys, masennus ja ongelmat ruoansulatussysteemissä.
- Vaikka esim. perusverenkuvat ja vaikka hormonitestit ynnä muut testit näyttävät ''normaaleilta'', ei ongelmana välttämättä ole se että olet vain ''masentunut'' ja sinussa ei ole lääketieteen perusteella mitään ongelmia. Kirjassa mainitaan esim. siitä kuinka puuttellista nykyinen keliakiatestaus vielä on, eli vaikka perustesti näyttää negatiivista ei se tarkoita vielä mitään.
Vaikka nämä asiat voivat olla monimutkaisia on niiden korjaaminen lopulta aika simppeliä. Eli hyvät elämäntavat ja ravinto korjaa paljon. Mitkään lisäravinteet eivät korvaa huonoja elämän- ja ruokailutapoja. ''Käytännön'' vinkkejä hyviin tapoihin voisin mainita muutaman. Näitä vinkkejä on mm. viljaton, maidoton ruoka (ja tulehdusta aiheuttavan ruoan vältteleminen), Proteiinia ja kasvikunnan tuotteita joka aterialla, säännölliset ruokailut ilman sokeri/hiilaripommeja, koskee myös välipaloja, kiireen poistaminen, sirkadiaanisen rytmin mukaan eläminen eli säännölliset/luonnolliset nukkumaanmenot ja heräämiset, koskee myös viikonloppuja, sopiva treenimäärä, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen ja tietty rakkauden jakaminen ja saaminen :) Bonuksena tietyt kehon ja aivojen toimintaa tukevat lisäravinteet.
En voi väittää että nämä ovat totuuksia koska myönnän etten tiedä mitään ja joku voisi sanoa ettei minulla ole valtuuksia puhua terveydestä koska en ole ammattilainen. Mutta omat, ja väitän että aika monen muunkin kokemukset paremmasta olosta ja ihan lääketieteenkin keinoilla todettu monien parantunut ''yleisterveys'' kertoo että asioita tehdään näillä keinoilla oikein. Jos et ole kokeillut mitään yllä mainittua oikeasti, niin ei kannata väittää että minä olen väärässä.
Esimerkkikeissit:
Ja vielä muutama potilaskertomus esimerkiksi, vapaasti käännettynä ja lyhennettynä tietty :) :
- Colin, 28, tuli Lääkäri Thomas Culletonin vastaanotolle 9 kk 6 metrin putouksen jälkeen. Hänen kallonsa ei murtunut mutta hän sai vakavan aivovamman kun hänen aivojensa vasen puoli sai osumaa. Toipuessaan sairaalassa hän sai infarktin oikealle puolelle jonka seurauksena hänen kehonsa vasen puoli halvaantui. Vastaanotolle tullessaan hänen askelluksensa oli epävarmaa ja hänen vasemman puolen raajojen hallinta oli huonoa. Piilossa Colinilta oli vuotava-vatsa. Aivovammat aiheuttaa yleensä suoliston ongelmia ja sen seurauksena autoimmuunia ja ruoka-aine herkkyyksiä. Lääkäri antoi Colinille aivojen ja vatsan tulehdustilaa parantavia ravinteita ja ruokaohjeita sekä erilaisia hermostoa ja aivoja stimuloivia harjoitteita. Muutaman kuukauden jälkeen Colinin raajojen hallinta oli parantunut huomattavasti ja hän pystyi harrastamaan mm. uintia, jiujitsua ja pyöräilyä. Hänen kaksoisnäkönsä oli parantunut ja hän edistyy edelleen.
- Peggy, 12, oli pienikokoinen ikäisekseen ja on aina kärsinyt terveysongelmista kuten migreenistä, oksentelusta, vatsahaavoista, nivelkivusta ja suoliston omituisuuksista. Ei ihme että Peggy ei pärjännyt koulussakaan. Peggyn äiti kokeili muutamia keinoja joista luki Kharrazianin kilpirauhaskirjasta ja Peggy voi paremmin jonka johdosta Peggy lensi Kharrazianin vastaanotolle. Peggyn äidiltä löytyi Hashimoton hypothyroidi/tauti (suomennos ok? :D) ja hän muutti ruokavaliotaan gluteenittomaksi ja alkoi heti voida paremmin myös itse. Tutkittaessa Peggyllä todettiin olevan ylirefleksit, todella matala kipukynnys ja ärtymystä korkeisiin ääniin ja kirkkaisiin valoihin. Nämä ongelmat viittasivat enemmän metaboliseen ja kemikaalisen epätasapainoon kuin neurologiseen ongelmaan. Aiemmin oli tehty puutteellinen keliakia tutkimus eikä sitä voinut lukea pois laskuista. Uuden tutkimuksen perusteella Peggyllä todettiin vakavia reaktioita gluteeniin. Tämä ei ollut perinteisen keliakian muodossa vaan hänen testeistään löytyi kohonneita ''antibody'' arvoja transglutaminaasi-6 kohdalla joka vaikuttaa hermostoon. Perinteisen keliakian transglutaminaasi-2 vaikuttaa suolistoon/ruoansulatukseen. Lisäksi löytyi viitteitä maidon ja seesamin aiheuttamasta immuuni reaktiosta. Peggy laitettiin gluteenittomalle, maidottomalle ja seesamittomalle ruokavaliolle ja hänen elämänsä muuttui välittömästi. Hän alkoi kasvaa, pärjätä koulussa erinomaisesti ja kaikki vaivat katosivat. Peggyn äiti oli todella surullinen siitä että vuosien mittaan yksikään aiemmin hanta hoitanut lääkäri ei ollut tutkinut ongelmia perusteellisesti ja tarjonnut täten toimivaa hoitoa. Datis sanoi hänelle että on parempi että ongelma löytyi 12 vuoden iässä kuin 30 vuoden jälkeen niinkuin hänen äitinsä Hashimoton taudin kanssa oli käynyt.
Aivojen rakenteesta ja toimintahäiriöistä
Kuvan copyraitti Samwais :D
Tässä vielä hieman pohdiskeltavaa omien aivojen toiminnasta. Jos huomaat itselläsi tai läheisilläsi alla mainittuja oireita/tuntemuksia on hyvin mahdollista että tämä kyseinen aivolohko ei silloin toimi täysin optimaalisella tasolla.
Otsalohkon toimintahäiriön oireita:
- lihasten ''hitaus''
- Masennus
- Mielen raskaus tai laiskuus
- Huono ärsykkeen hallinta/ärtyisyys
- Huono sosiaalinen käyttäytyminen ja sen arviointi
- Huono käsiala
- Huonot kognitiiviset toiminnot kuten matematiikan laskeminen tai suunnitelmien tekeminen
- Huono kognitiivinen oppiminen/omaksuminen kuten matematiikka, uudet kielet tai ''filosofia''
- Huono lihaksilla tapahtuva oppiminen kuten tanssi ja urheilu
- Huono muisti
- Kuulovaikeudet jos taustamelua
- Tiinnituskohtaukset/jaksot
- Epänormaalit väsymys/uupumusjaksot päivän mittaan
- Unettomuus jaksot
- Epätasapainon tunne pimeässä tai paksuilla kengänpohjilla/koroilla
- Ongelmia havaita missä keho on suhteessa ympäristöön
- Vaikeudet tunnistaa esineitä koskettamalla
- Vaikea tuntea missä raajat ovat ja altis kaatumisille ja ''venähdyksille''
- Huimaus tai pyörryksissä olemisen tuntemuksia
- Pahoinvointia liikkuvasta ''palautteesta'' kuten autopahoinvointi
- Huono tasapaino
- Hienovarainen tärinä liikeradan lopuksi
- Vaikeudet visuaalisen informaation käsittelyssä kuten muotojen, värien ja liikkeen tunnistaminen
- Visuaaliset hallusinaatiot
- Visuaaliset kellujat/''floaterit''. Varmaan erilaiset valopisteet ''häiriöt'' näköpiirissä.
- Kuvan/kohteen pysyvyys tai uudelleen tuleminen näkökenttään kun se on jo poistettu näkökentästä
Kirjan loppukappaleessa Tohtori Kharrazian puhuu mm. siitä miten tämä kirja ei kerro siitä miten voit korjata aivosi tai pitkäaikaiset terveysongelmasi. Ja mainitsee myös sen että jos lääkärisi/terveyttäsi hoitava henkilö vannoo korjaavasi/parantavasi sinut, ole varovainen. Mun mielestä tämä on hyvin sanottu koska koskaan ei voi olla varma ongelmien todellisista syistä, varsinkaan ilman perusteellista tutkimista. Lääketiede kehittyy koko ajan ja kroonisista sairauksista on opittu paljon mm. hänen edellisen kilpirauhasongelmista kertovan kirjan ilmestymisen jälkeen. Kirja on tutkimus siitä mitä syitä ongelmien takana voi olla ja tietysti keinoista asioiden korjaamiseksi. Hän mainitsee myös sen että monet tärkeät asiat jäivät huomiotta ja lisätutkimusta tarvitaan edelleen ja koko ajan. Ja vaikka kirja sisältää monta menestystarinaa, on potilaita joita ei ole pystytty auttamaan tarpeeksi ja on edelleen paljon opittavaa.
Nyky-yhteiskunta ja terveydenhoito/lääketiede ei ole täysin tietoinen räjähdysmäisesti yleistyneiden henkisten ja ruoansulatusongelmien todellisista syistä. Vaikka nykylääketieteen keinoilla ei voi antaa sinulle diagnoosia se ei tarkoita että kaikki on ok. Ja Datis toivookin että sinä olet terveydenhoidon vallankumouksen kärjessä eli olet tietoisempi omasta terveydestäsi ja vaadit lääkäriltäsi enemmän ja autat heitä kehittymään ja täten auttamaan sinuakin paremmin.
Lääkäriä ja tutkijaa joka sanoo ettei tiedä tai ymmärrä kaikkea kannattaa minun mielestäni kuunnella.
torstai 13. marraskuuta 2014
Aikuistumisesta
Katseltiin tuossa jokin aika sitten How I met your motheria ja jaksoa missä oli Tedin muistaakseni 28 synttärit...? Tai 29. Enivei kun rupesin katsomaan sarjaa olin abaut 26 vee ja muistan ajatelleeni että onneksi en ole vielä 28 :) Nyt olen vanhempi kuin Ted kyseisessä jaksossa.
Miksi mietin että onneksi en ollut aikoinaan jo 28 vee? Koska tunnen itseni edelleen samaksi epävarmaksi idiootiksi kuin vaikka 19 vuotiaana tai nuorempana. En nyt tietenkään yhtä idioottina, koska luulen oppineeni muutamia asioita 10 vuodessa :) Ja opin edelleen, siksi tämä blogikin.
Luulen että suurin osa ihmisistä, minä ainakin, kuvittelee/minäkin kuvittelin että kun kasvaa ''isoksi'', eli kun tulee ikää, on automaattisesti jotenkin varma itsestään, vastuullinen luonnostaan, ei pelkää juuri mitään ja tekee pelkkiä ''aikuisten juttuja''. Tai että aikuisena pitäisi olla edellisessä lauseessa mainitut ominaisuudet. Jos kuvittelet tai väität olevasi aikuinen ja omaavasi luonnostaan edellä mainitut ominaisuudet väitän että valehtelet ja säälin sinua. Miksi? Siitä lisää lopuksi :)
Edellä mainitut ominaisuudet voidaan kuvitella normaalin aikuisen ominaisuuksiksi ja täten ''positiivisiksi'' mutta totta on että jos on positiivisia ominaisuuksia on myös ''negatiivisia''. Esim. mun mielestä vaikka lapsen saaminen 18-20 vuotiaana olisi ollut äärimmäisen pelottavaa koska olin ja olen edelleen täysin keskeneräinen ihmisenä.
Mutta mikä erottaa aikuiset epävarmoista ja pelokkaista lapsista, vaikka tunnen itseni keskeneräiseksi? Epävarmuudella ja pelolla tarkoitan tässä kaikenlaisia henkisiä ja fyysisisä reaktioita mitä tapahtuu toiminnassa mikä vaatii henkistä ja fyysistäkin panosta. Vaikea sanoa tuo jotenkin fiksusti ja ytimekkäästi, toivottavasti ymmärrät :D Ehkä esimerkkinä vaikka itsensä epäilemisen tai auktoriteetin pelon aiheuttama toiminnan tekemättä jättäminen tai vaikka tunteistaan puhumisen vaikeus. Eli se mikä mun mielestä erottaa lapset ja aikuiset, on se että yleensä aikuiset ovat velvollisia toimimaan näistä ''negatiivisista'' tekijöistä huolimatta, ainakin jossain määrin. Ja että aikuiset koettavat olla näyttämättä näitä ''negatiivisiksi'' koettuja ominaisuuksia. Veikkaan että jos ei pysty toimimaan niistä huolimatta on jollain elämänalueella ongelmia. Omien kokemusten perusteella allekirjoitan edellisen lauseen.
Toki on ihan järkevää olla huolissaan vaikka vuokranmaksusta, ruoan saannista tai työllisyystilanteesta. Itse olen todennäköisesti jäämässä työttömäksi marraskuuun jälkeen mutta silti en ole tippaakaan huolissani siitä että miten tulen pärjäämään, varsinkaan täällä Suomessa, tai siitä millon saan uudestaan töitä insinöörinä.
Nykyään olen enemmän huolissani siitä että jään pyörittelemään papereita loppuelämäkseni enkä ole onnellinen. Meillä hyvin toimeentulevilla länkkäreillä on oikeasti mahdollisuus ja aikaa tavoitella mm. onnellisuutta ja eettisyyttä mm. eloonjäämisen ja ravinnonsaannin tilalla. Ammatinvaihto on minulle todellinen vaihtoehto tällä hetkellä. Helppoa se ei ole mutta ei se unelmien ja onnellisuuden tavoittelun pidäkään olla helppoa, palkitsevaa kyllä. Viimeiset puolitoista vuotta ovat osoittaneet että konttorissa istuminen ei ole hirveän kivaa. On tässä hyvätkin puolensa mutta ne häviää kaikelle muulle.
(Ja koska näen itseni hyvin toimeentulevana länkkärinä joku voisi sanoa että ei mulla ole oikeutta puhua selviytymisestä. Totta, mutta meillä on mahdollisuus ja ehkä jopa velvollisuus, olla onnellisia ja sitä kautta yrittää auttaa ja antaa muillekin jotain. Ja en usko siihen että pitäisi päätyä pohjalle ennenkuin tietää mikä on hyväksi itselle ja muille.)
Lähti ehkä vähän sivuraiteille alkuperäistä ideaani ajatellen :D mutta ehkä pointtina tässä oli se että säälin sinua jos yrität turhaan kahlita itseäsi (k)ankeaan ''aikuiseen'' ajatteluun ja maailmaan. Ole rehellisesti oma itsesi ja välillä myös sisäinen lapsesi ja näytä epävarmuutesi ja pelkosi ja käytä niitä mahdollisuuksina oppia, muuttua, kehittyä, kasvaa ja luoda ja innostu lapsen lailla asioista ja tekemisestä mistä tykkäät oikeasti, täysillä. Älä sulje näitä mahdollisuuksia pois koska kuvittelet että niin aikuisten pitää tehdä.
Samperi, ajattelin että oisin heittänyt tähän pari käytännön esimerkkiä mutta ei se mun mielestä sovi tekstin pohdiskelevaan kokonaisuuteen joten jokainen miettiköön itse mitä ne on :)
Miksi mietin että onneksi en ollut aikoinaan jo 28 vee? Koska tunnen itseni edelleen samaksi epävarmaksi idiootiksi kuin vaikka 19 vuotiaana tai nuorempana. En nyt tietenkään yhtä idioottina, koska luulen oppineeni muutamia asioita 10 vuodessa :) Ja opin edelleen, siksi tämä blogikin.
Luulen että suurin osa ihmisistä, minä ainakin, kuvittelee/minäkin kuvittelin että kun kasvaa ''isoksi'', eli kun tulee ikää, on automaattisesti jotenkin varma itsestään, vastuullinen luonnostaan, ei pelkää juuri mitään ja tekee pelkkiä ''aikuisten juttuja''. Tai että aikuisena pitäisi olla edellisessä lauseessa mainitut ominaisuudet. Jos kuvittelet tai väität olevasi aikuinen ja omaavasi luonnostaan edellä mainitut ominaisuudet väitän että valehtelet ja säälin sinua. Miksi? Siitä lisää lopuksi :)
Edellä mainitut ominaisuudet voidaan kuvitella normaalin aikuisen ominaisuuksiksi ja täten ''positiivisiksi'' mutta totta on että jos on positiivisia ominaisuuksia on myös ''negatiivisia''. Esim. mun mielestä vaikka lapsen saaminen 18-20 vuotiaana olisi ollut äärimmäisen pelottavaa koska olin ja olen edelleen täysin keskeneräinen ihmisenä.
Mutta mikä erottaa aikuiset epävarmoista ja pelokkaista lapsista, vaikka tunnen itseni keskeneräiseksi? Epävarmuudella ja pelolla tarkoitan tässä kaikenlaisia henkisiä ja fyysisisä reaktioita mitä tapahtuu toiminnassa mikä vaatii henkistä ja fyysistäkin panosta. Vaikea sanoa tuo jotenkin fiksusti ja ytimekkäästi, toivottavasti ymmärrät :D Ehkä esimerkkinä vaikka itsensä epäilemisen tai auktoriteetin pelon aiheuttama toiminnan tekemättä jättäminen tai vaikka tunteistaan puhumisen vaikeus. Eli se mikä mun mielestä erottaa lapset ja aikuiset, on se että yleensä aikuiset ovat velvollisia toimimaan näistä ''negatiivisista'' tekijöistä huolimatta, ainakin jossain määrin. Ja että aikuiset koettavat olla näyttämättä näitä ''negatiivisiksi'' koettuja ominaisuuksia. Veikkaan että jos ei pysty toimimaan niistä huolimatta on jollain elämänalueella ongelmia. Omien kokemusten perusteella allekirjoitan edellisen lauseen.
Toki on ihan järkevää olla huolissaan vaikka vuokranmaksusta, ruoan saannista tai työllisyystilanteesta. Itse olen todennäköisesti jäämässä työttömäksi marraskuuun jälkeen mutta silti en ole tippaakaan huolissani siitä että miten tulen pärjäämään, varsinkaan täällä Suomessa, tai siitä millon saan uudestaan töitä insinöörinä.
Nykyään olen enemmän huolissani siitä että jään pyörittelemään papereita loppuelämäkseni enkä ole onnellinen. Meillä hyvin toimeentulevilla länkkäreillä on oikeasti mahdollisuus ja aikaa tavoitella mm. onnellisuutta ja eettisyyttä mm. eloonjäämisen ja ravinnonsaannin tilalla. Ammatinvaihto on minulle todellinen vaihtoehto tällä hetkellä. Helppoa se ei ole mutta ei se unelmien ja onnellisuuden tavoittelun pidäkään olla helppoa, palkitsevaa kyllä. Viimeiset puolitoista vuotta ovat osoittaneet että konttorissa istuminen ei ole hirveän kivaa. On tässä hyvätkin puolensa mutta ne häviää kaikelle muulle.
(Ja koska näen itseni hyvin toimeentulevana länkkärinä joku voisi sanoa että ei mulla ole oikeutta puhua selviytymisestä. Totta, mutta meillä on mahdollisuus ja ehkä jopa velvollisuus, olla onnellisia ja sitä kautta yrittää auttaa ja antaa muillekin jotain. Ja en usko siihen että pitäisi päätyä pohjalle ennenkuin tietää mikä on hyväksi itselle ja muille.)
Lähti ehkä vähän sivuraiteille alkuperäistä ideaani ajatellen :D mutta ehkä pointtina tässä oli se että säälin sinua jos yrität turhaan kahlita itseäsi (k)ankeaan ''aikuiseen'' ajatteluun ja maailmaan. Ole rehellisesti oma itsesi ja välillä myös sisäinen lapsesi ja näytä epävarmuutesi ja pelkosi ja käytä niitä mahdollisuuksina oppia, muuttua, kehittyä, kasvaa ja luoda ja innostu lapsen lailla asioista ja tekemisestä mistä tykkäät oikeasti, täysillä. Älä sulje näitä mahdollisuuksia pois koska kuvittelet että niin aikuisten pitää tehdä.
Samperi, ajattelin että oisin heittänyt tähän pari käytännön esimerkkiä mutta ei se mun mielestä sovi tekstin pohdiskelevaan kokonaisuuteen joten jokainen miettiköön itse mitä ne on :)
keskiviikko 12. marraskuuta 2014
Liha- ja monokulttuurista
Sanon heti tähän alkuun
pari asiaa. Minä en ole tiedemies, ihan maalaisjärjellä tätä kirjoitan, enkä
ole täydellinen ja kulutan paljon perus atria ja hk lihaa, eli syön ihan vaan
lihaa ja kasviksia, mutta en ole sitä mieltä että tehotuotettu antibiooteilla
kyllästetty, soija- ja viljaliha on vastaus maailman ruoka ja
ympäristöongelmiin. Minun tavoissani on parannettavaa ja niin on myös sinunkin.
Toki kasvissyöjät käyttävät muitakin proteiininlähteitä mutta tässä
kirjoituksessa käytetään selvyyden vuoksi yhtä monokulttuurin massatuotetta eli
soijaa. Yhtä hyvin tässä voitaisiin puhua vaikka viljoista ja maissista.
Edelleen, tämä kirjoitus
on tehty ihan maalaisjärjellä, se ei perustu faktoihin koska niitä minulla ei
kaikkia ole. Tekisin mielelläni lisää tutkimusta jos joku sen rahoittaisi ja
olisin tiedemies :D Oheisessa linkissä jotain faktaa ja tiedettä Australiasta:
Asiaan
Lihansyömisen vastustajat
perustelevat kantansa usein sillä että lihan kasvattamiseen tarvitaan enemmän
rehua kuin siitä saadaan. En muista tarkkaa lukua esim. naudanlihalle, mutta se
taisi olla jotain 1 suhde kymmeneen. Eli yhden naudan kilon tuottamiseen
tarvitaan 10 kg rehua ja rehu vaatii tietysti enemmän viljelytilaa ja
resursseja kun se käytetään karjan/lihaelukan kasvattamiseen.
Tarkastellaanpa
’’niitty/laidun’’naudan ja mm. kasvissyöjien proteiininlähteen, soijan,
tuotantopolkua. Nämäkään eivät ole faktoja, paitsi muutama, ihan maalaisjärkeä
tässä käytän, pahoittelen jos jokin vaihe jää uupumaan. Ymmärrätte varmaan
pointin kuitenkin? Soijaskenaariossa käytän suomeen jostain Ameriikoista
tuotavaa lastia joka sitten jalostetaan Suomessa.
Soija, viljellään varmaan Ameriikoissa:
- (Soijan geenimanipulointi?)
- Siemenen istutus (tehdään koneella)
- Kastelu?
- Lannoitteet + muut ravinteet (tehdään jollain koneella)
- Tuholaisen torjunta-aineidenlevitys (tehdään jollain koneella)
- Sadonkorjaus (tehdään jollain koneella)
- Pakkaus (tehdään jollain koneella)
- Toimittaminen satamaan
- Laivalla Eurooppaan
- Rekalla? Suomeen Soijatehtaalle. (Okei, tuotiin Suomeen koska uudenkaupungin soijatehdas on mennyt konkurssiin. Googletin tänään, 12.11.2014, Tekniikka ja talous lehden artikkelia ja tuli uutisia konkurssista)
- 9 vaiheinen prosessi jolla soijasta tehdään syötävää
- Pakkaus
- Toimitus kauppoihin
Niittyliha:
- Elukka elää niityllä/laiduntaa
- Rekalla? teuraalle
- Rekalla? jakeluun/suoraan teurastamolta asiakkaille
Kun vertailee noita
ketjuja, on minun vaikea ymmärtää miten joku voi pitää soijan syömistä
taloudellisena ja ympäristöystävällisenä. Halpaa se varmaan on. Tai muotoillaan
se toisin, tuottavaa. Ei luonnolle voi antaa hintaa. Olisi kiva tietää paljon
luonnonvaroja menee jo pelkkään kasteluun, lannoitteiden ja tuholaisaineiden
valmistamiseen sekä niiden levittämiseen ja sadonkorjauksessa tarvittavien
koneiden rakentamiseen.
Kaiken lisäksi peltojen tieltä raivataan metsää ja
niittyä ja siinä samalla tuhotaan toimivia ekosysteemejä ja eläinlajeja jotka
ylläpitävät luonnon normaalia toimintaa. Ja metsät sitovat huomattavan määrän
esim. hiilidioksidia. Luonnon tuhoamisen kruunaa se että jossain vaiheessa
kyseisillä pelloilla ei kasva enää mikään. Lisäksi soija jalostetaan syötäväksi
tehtaassa 9-vaiheisen prosessin avulla. Kuulostaapa luonnolliselta ja
terveelliseltä. 9-vaiheisesta tehtaasta oli juttu muistaakseni Tekniikka ja
talous lehdessä. (Nyt on vaikea perustella tuota 9-vaiheista prosessia koska en
löydä juttua interwebistä ja netistä löytyvän tiedon mukaan kyseisellä
tehtaalla tehtiin lähinnä rehua ja öljyä ja muita oheistuotteita. Mutta muistaakseni
jutussa puhuttiin ihan ihmisille tarkoitetusta soijavalmisteesta ja tehtaan
edustaja kertoi 9-vaiheisesta prosessista.)
Toinen fakta millä monet
voisivat perustella lihattomuuttaan on ilmastonlämpeneminen ja että lehmät tuottaa
metaania ja rehun kasvattamisessa hiilidioksidia ym. Metaanin tuotto on ihan faktaa mutta kuten edellä mainitsin,
soijateollisuus/monokulttuuri tuhoaa luontoa jatkuvasti ja peruuttamattomasti
ja täten vapauttaa ilmaan huomattavan määrän ilmastonmuutokseen vaikuttavia
kaasuja. En ota kantaa erikoisrehuun joka on kehitetty lehmien tuottaman
metaanin vähentämiseen koska se on tehotuotantoa ja ilmaisin mielipiteeni
siihen tekstin alussa. Niityllä kasvaa monipuolisesti elukoita sulassa sovussa
luonnonkiertokulkua ylläpitäen ja mm. hiilidioksidia sitoen. Ja elukoiden
lisäksi niityllä voi kasvattaa, ylläripylläri, myös kaikenlaisia kasveja joita
syödä ja ilman lannoitteita ja tuholaistorjunta-aineita. Ja voi siellä
kasvattaa muutakin kuin lehmiä. Linkistä pääsee tutustumaan yhden farmin tarjontaan. Sugar Mountain Farm
Lisää asiaa
Nykyihminen on ikävä
kyllä unohtanut että luonnosta löytyy aika paljon syötävää. Toivottavasti jengi
herää tämän suhteen. Ihmiset ja minä myös, ovat laiskistuneet koska työnteko ei
nykyään ole konkreettista ruoan hankkimista. Marketti on aika helppo vaihtoehto.
Hiljattain tuli yle:ltä
Michael Mosleyn isännöimä lihadokkari missä käsiteltiin lihan
ympäristövaikutuksia hiilidioksidin/kasvihuonekaasujen määrällä. Mutta ei se
niin yksinkertaista ole ja olisi kiva tietää mitkä kaikki vaiheet tutkimukseen
on otettu mukaan. Esim. luonnon ja ekosysteemit tuhoavan viljelyn todellisia
vaikutuksia, vaikka 20 tai 50 vuoden päähän noissa laskemissa ei varmaan ole
otettu ollenkaan huomioon.
En väitä että minulla
olisi tässä vastaus ravinto-ongelmiin, ei ole koska nämä asiat eivät ole
yksinkertaisia. Mutta ei näitä asioita voi pohtia pelkästään kasvihuonekaasupäästöjen
määriä vertailemalla. Kuka tahansa kasvissyöjäksi eettisistä syistä ryhtynyt
voi allekirjoittaa tämän. Kaasupäästöjen arviointi tuntuu ikävä kyllä olevan
nykyään se pätevin ekologisuuden mittari. Luonnon tasapainoinen, luonnonmukaisesti
evoluution kautta kehittynyt kestävä ja monimuotoinen tila on avain terveeseen
luontoon ja sitä kautta myös ihmisiin ja muihin eläimiin. Monokulttuuri ei ole
missään tapauksessa luonnollista eikä kestävää.
Luonnollisuus ei vaan ole
nyky-yhteiskunnan, massit tänne ja heti näkemyksen, mukaan tuottavaa. Mielestäni
ihmisten äly ja ennen kaikkea määrä, tai ehkä nykyään lähinnä ahneus, on
kehittynyt luonnon/evoluution ohi ja kun nykyään ei enää eletä luonnon ehdoilla
vaan sitä hyväksi käyttäen, homma ei voi jatkua samalla tavalla. Aika moni on
varmaan samaa mieltä. Rahaa ei voi hengittää, juoda tai syödä. Aika moni on varmaan samaa mieltä siitäkin.
Loppuun linkki monipuolisen luomuviljelyn toimivuudesta. Toisaalta tuossa käsitellään lähinnä kasvien viljelyä mutta miksei tuolla voisi kasvattaa elukoitakin samalla? Loppurapsu löytyy klikkaamalla oikeaa reunaa kohdasta 30 year report ja se on tiukka ja mielenkiintoinen paketti. Farming system trial
Liikkumisesta ja yleisestä teydestäkin
Rupesin kirjoittamaan
liikkumisen iloista ja suruista ja huomasin että tekstiä tulee vähän
sekalaiseen tyylin. Joten tästä riittää varmaan kirjoitettavaa useampaan
kertaan.
Mutta ensimmäiseksi on
sanottava että liikuntaa tärkeämpää on lepo eli uni ja stressinhallinta ja ravinto.
Ja tietysti bonuksena se että nauttii elämästä ja tekemisistään J Jos lepo ja ravinnon saanti ei ole riittävää, ei
ole mitään järkeä ruveta treenaamaan kovaa tai toivoa esim. laihtuvansa
terveesti ja pysyvästi. Keho tarvitsee kumpaakin toimiakseen oikein.
Luulen että näiden kahden
puutteellinen huomioiminen ja alempana mainitun uintiharrastuksen kombinaatio, johti
aikoinaan minullakin jonkinlaiseen ylirasitustilaan. Ja en ole toipunut siitä vieläkään
koska sitä ei hoidettu aikoinaan ja ravintokin oli nyky-ymmärrykseni mukaan
huonoa. Ei se nykyäänkään ole täydellistä mutta se on ihan normaalia J En koe olevani vieläkään täysin terve mutta sinne
ollaan matkalla. Siitäkin voin varmaan kirjoitella toisella kerralla tarkemmin.
Fiksu liikkuminen
Mun mielestä liikkuminen
fiksusti on helppoa ja siitä saa paljon. Se mm. piristää, rentouttaa ja takaa
oikein toimivan ja terveen kropan. Kaikenlainen passiivinen oleminen ylipäätään
on todella kuluttavaa, ei pelkästään liikkumattomuus. Liikkuminen on myös oiva
tapa osallistua sosiaaliseen tilanteeseen. Paskan (työ)päivän jaksaa kumman
hyvin kun tietää että pääsee kyykkäämään tai kavereiden kanssa pelaamaan
fudista tai lätkää myöhemmin.
Minulla on tosiaan
kokemusta myös, ei niin fiksusta treenaamisesta. Aikoinaan kun uin kovaa, kävin
altaassa pahimmillaan 9 kertaa/viikko, 3 kertaa/viikko ennen koulun allasta
tappo jumppa ja muutamat kevyehköt puntit siihen päälle vielä. Ja koulun
treeneissä minulla oli vaikeuksia pysyä muiden perässä pitemmillä matkoilla,
joten vedin lähes aina liian kovaa. Ei ollut hirveän kivaa, silloin ja
varsinkin jälkeenpäin mietittynä. Ei sitä nuorempana ja miksei myös vanhempana,
välttämättä tajua että tekee jotain väärin. Olen vähän katkera, en oikeasti
enää, itselleni ja myös vanhemmilleni koska eivät oikeasti kyselleet minulta tykkäätkö
tästä. Samaa virhettä en tule tekemään oman lapsen/lasteni kanssa.
Mitä on mun mielestä
fiksu liikkuminen? No kaiken perusta pitäisi olla kehon perusliikkeiden
hallitsemisessa. Näihin liikkeisiin kuuluu kyykky, lantiosarana sekä erilaiset
työnnöt ja vedot. Sekä tietysti kävely ja juoksu. Juoksulla en nyt tarkoita
pitkää lenkkiä. Vaan ’’täysillä’’ juoksua eli spurtteja. Raskaiden asioiden
kantaminen, työntäminen ja vetäminen, mäkijuoksu ja hyppynaru ovat erinomaisia
vaihtoehtoja ’’kardio’’ harjoitteluun. Mutta kyllä se sydän lyö ja keho
tarvitsee happea kyykätessäkin. Ja jos keho ei pysty näihin liikkeisiin niin se
ei toimi oikein ja se aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia.
Tämän tyylisiä liikkeitä
voi treenata helposti omalla kehonpainollaankin tai vaikka kahvakuulalla ihan
kotonakin tai kuntosalilla jos haluaa käyttää suurempaa vastusta. Vastusta
käytettäessä on mun mielestä erittäin helppo pitää lihakset virkeinä ja
ylläpitää lihasta ylipäätään ja ylläpitää vahvaa luustoa. Koska kaiken avain on
kehon haastaminen. Koneissa istuminen ei ole haastavaa, joissain tapauksissa se
on toki tarpeellista esim. kuntoutuksessa. Lihasten säilyttäminen on tärkeää
yleisen terveyden kannalta.
Ja 3 kertaa viikossa
liikkuminen ei korvaa 37,5 tunnin istumista. Joten päivän aikana tulisi myös liikuskella,
venytellä ym. pikkukivaa. Mahdollisuuksia liikkua ei pidä nähdä pakkona vaan
hyvänä ja terveenä asiana. Näihin päivittäisiin mahdollisuuksiin kuuluu mm.
kävely tai pyöräily töihin, kauppareissu ilman autoa, seisominen julkisissa ja seisominen
mahdollisimman paljon yleensä. Kyllä, seisominen luetaan nykyään liikunnaksi. J Perusistumatyötä tekevä kuluttaisi vuodessa 10 kg
rasvamäärän verran enemmän energiaa jos seisoisi 3 tuntia enemmän. (Tästä
kuulin ihan suomalaisesta lähteestä, linkki hukassa J) Ja ryhti ja liikkuvuuskin parantuisi
huomattavasti. Kauppakassien kantaminen on parasta mahdollista arkiliikuntaa. Esimerkiksi
omat vanhempani eivät sitä tee ja kärsii erinäisistä vaivoista mitkä eivät varmasti
ole tulleet liikkumalla.
Käytäntö
Jos nyt jotain ihan
käytännön vinkkejä, vaikka salille, pitää heittää niin erilaisilla kyykyillä
tangon tai kahvakuulan avulla, maastavedoilla, punneruksilla ja leuoilla pääsee
aika pirun pitkälle. Siihen kun ottaa lisäksi erilaisia kantoja, liikkuvuus- ja
venyttelyjuttuja niin homma toimii pirun hyvin. Bonuksena voi laittaa yllä
mainittuja kardiojuttuja tai vaikka ihan reipasta kävelyä. Pirun yksinkertaista
mutta ei välttämättä aina helppoa, koska kehon haastaminen ei ole aina helppoa.
Lisäksi kannattaa aina välillä kokeilla jotain uutta. Ja ehkä jotain sosiaalista liikuntaa eli esim. kavereiden kanssa pelailua.
Liikkuvuusjuttuja
kannattaa varmaan katsella netistä, koska minua fiksummat niistä on paljon kirjoittanut.
Liikkuvuutta kannattaa hakea enemmän liikkeen ja kehon tasapainon saavuttamisen
kautta mieluummin kuin pitkillä venytyksillä. Ehkä muutama esim. liikkuvuusjutuista/liikkumisesta,
FMS, primal move ja Ido portalin ja Kelly Starretin jutut. Mutta youtube on
täynnä kaikenlaisia kivoja mobility videoita J
Linkissä olevaa Limber 11 settiä olen itse kokeillut ennen kyykkäämistä ja se on toiminut ihan kivasti ainakin mulla :)
Loppuun vielä juoksun
(pitkän matkan) turhuudelle muutama syy:
·
Harva osaa
juosta turvallisesti eli ei kantapäillä ja hyvällä tekniikalla
·
Jokainen
askel on toisto ja virheet tekniikassa ja kehon tasapainossa aiheuttaa keholle
rasitusta huomattavasti. Varsinkin kun juostessa pitempiä matkoja tulee
toistoja valtava määrä
·
Yhden tutkimustilaston
mukaan olikohan se n. 80% lenkeistä tuottaa lenkkeilijöille kipua! Kipu on aina
merkki siitä että jotain tehdään väärin ja tekeminen tulisi lopettaa. (olen
pahoillani en muista mistä luin tästäkin tilastosta J tulevaisuudessa koitan olla fiksu ja kaivaa
viitteetkin kehiin)
·
Lenkkarit
eivät vaimenna iskua vaan sitä signaalia minkä pitäisi aiheuttaa kipua kun
juokset kantapää edellä tai huonolla tekniikalla
·
Pitkät lenkit
syövät lihaksia koska keho sopeutuu pitkiin lenkkeihin ja sille edullista on
päästä painavasta lihaksesta eroon
·
Juoksu nostaa
metabolismia vain muutamaksi tunniksi
·
Jos miettii
evoluution kannalta juoksua, eli jos et saanut saalista kiinni lyhyen
ponnistuksen (eli vaikka spurtin jälkeen) ei ole hirveän taloudellista tai fiksua
lähteä juoksemaan maratoonia sen perässä.
·
Toinen
näkökulma evoluution kannalta on se, että auttaisiko pitkän matkan juoksu elämässä luonnossa
oikeasti? Ei.
·
Onko pitkän
matkan juoksijat terveen näköisiä ja ryhdikkäitä? Ei mun mielestä
·
Mun mielestä
juoksu on pirun tylsää J
Tästä tuli taas kauheen
pitkä, ei kai sillä ole väliä. Lisääkin olisin voinut kirjoittaa mutta ehkä ens
kerralla sit. Ja sitten kun itse opin lisää.
tiistai 11. marraskuuta 2014
Palkasta ja veroista
Taas kun verotiedot tuli vähän aika sitten julki ja aina tasaisin väliajoin muutenkin, keskustellaan kiivaasti
siitä kuinka paljon joku tienaa ja paljon kenenkin pitäisi maksaa veroja ym.
kakkaa. Aattelin vähän pohtia tätä asiaa nuorempana saadun palkan ja muutaman
muun esimerkin ja laskun pohjalta. Tässä pohditaan yksinelävää ja esitetyt
luvut ovat suurimmaksi osaksi hatusta heitettyjä arvioita ei faktaa, paitsi
ehkä henkilöt 1 ja 2 :D
Esimerkkihenkilö 1 (minä
itse aikoinaan): Joskus kauan sitten ennen kuin opiskelin itseni insinööriksi,
olin töissä mm. erinäisissä varasto- ja terminaalihommissa. Ennen
Ammattikorkeakouluun pääsyä olin töissä Etra:n eli Etolan varastolla,
Suutarilassa. Muistaakseni minulle jäi verojen ym. maksujen jälkeen n. 1200
euroa/kk tai jopa vähemmän. Olin ja olen edelleen onnekas että saan asua kaupungin
vuokra-asunnossa joten asuinkustannukseni ovat suhteellisen pienet. Moni muu ei
ole yhtä onnekas kuin minä.
Vuokrani taisi olla n.
320 euroa/kk. Joten vuokran jälkeen elämiseen jäi n. 900 euroa/kk. Ja minulla
oli vielä auto siihen aikaan :D Sen aikaisista ruokakustannuksista minulla ei
ole mitään hajua. Sanotaan nyt vaikka 450/kk, aika yläkanttiin varmaan monille?
Paljon pienemmät ne olivat kuin nykyään koska sen aikainen ruokavalio oli leipä,
mysli, jugurtti ja maitopohjainen. Nykyään syön kasviksia, hedelmiä ja lihaa
eli oikeata ruokaa. En viljoja eineksiä, maitoa tai viljoja. On minullakin
’’retkahduksia’’ ja paheita mutta pääasiassa syön hyvin ja terveellisesti.
Mutta ruoasta puhuminen on ehkä toisen kerran juttu. Kuten kuka tahansa voi
olettaa, ovat kasvikset kalliimpia kuin ruisleipä ja käytetään tässä
ruokakulujen esimerkkinä tuota 450/kk.
Esimerkkihenkilö 2 (minä
abaut nyt) Verojen ym. maksujen jälkeen hänelle jää 1800/kk. Asuu kaupungin
huikeassa vuokra-asunnossa Puu-Käpylässä :D Vuokra ja ruokakulut yhteensä
1150/kk. Niiden jälkeen jää kaikkeen muuhun 650/kk.
Esimerkkihenkilö 3 Verojen ym. maksujen jälkeen hänelle jää 2500/kk. Oletetaan että henkilö 2 on
ottanut asuntolainan ja lyhentää lainaa ja maksaa vastiketta vaikka 1300/kk.
(Onko tämä sopiva summa? En tiedä koska en tiedä asuntolainoista mitään.) Joten
asumiskustannusten jälkeen hänelle jää kaikkeen muuhun 1200/kk.
Esimerkkihenkilö 4
Verojen ym. maksujen jälkeen hänelle jää 4500/kk. Oletetaan että myös henkilö 3
on ottanut asuntolainan ja lyhentää lainaa ja maksaa vastiketta 2300/kk. Joten
asumiskustannusten jälkeen hänelle jää kaikkeen muuhun 1850/kk.
Esimerkkihenkilö 5 Sama
kuin henkilö neljä mutta lyhentää lainaansa saman verran kuin henkilö 3, eli
hänelle jää kaikkeen muuhun 2850/kk.
Henkilö
|
Tulot
|
Asuminen ja ruoka
|
Loput
|
’’Pakollisten’’ kulujen osuus
|
1
|
1200
|
750
|
450
|
62,5 %
|
2
|
1800
|
1150
|
650
|
64 %
|
3
|
2500
|
1750
|
850
|
70 %
|
4
|
4500
|
2750
|
1850
|
61 %
|
5
|
4500
|
1750
|
2850
|
39 %
|
Kuten taulukosta näemme,
pakollisten kulujen osuus kokonaistuloista on aika samaa luokkaa (no esim. 9% prosentin ero pakollisissa menoissa on aika paljon) paitsi
henkilöllä 5. Ja henkilölle 5 jää siis verojen ja asumisen ja syömisen jälkeen
enemmän kuin kolmelle ensimmäiselle henkilölle yhteensä! Ja voimme olettaa että
pakollisten kulujen osuus tippuu mitä enemmän henkilö tienaa. Eli siis jää
käteen jo maksettujen verojen ja elämiskulujen jälkeen. Eli hänellä on jo
kaikki aika pirun hyvin, taloudellisesti siis. Ja ylimääräiset tulot nousee
edelleen jos kuvittelee henkilön 5 asuvan kaupungin vuokra-asunnossa.
Mutta esimerkkihenkilö 1
ja 2 maksavat vuokraa eikä osta asuntoa itselleen eikä täten kerrytä varallisuuttaan. Mutta toisaalta asunnon
ostajatkin maksavat vastiketta, mahdollisia remppakuluja ym. Olisi kiva tietää
paljon vaikka 150000 euron laina tulee oikeasti maksamaan korkoineen ym.
kuluineen. Ja tuleeko asunnon ostamisesta loppupeleissä paljonkin voittoa. Kai
siitä tulee… Vai tuleeko? Voisiko joku lainan ottanut kertoa omasta lainastaan? Voidaan
pitää sut nimettömänä jos haluat, kerrot minulle vaan? :D Tai kerrot moninkertaiseksi sun laina muuttuu suunnitellun maksuajan aikana todellisuudessa, ei tarvii kertoa lukuja.
Voin kuvitella että jos saa asunnon uudelleen myynnistä vaikka 20000 euroa voittoa ei se hirveän monen vuoden korkoja ja vastiketta kata. Minun nykyisellä
vuokralla asuisin 150000 eurolla melkein 18 vuotta ja tähän ei siis ole
laskettu korkoja, vastiketta ja muita ''pikku'' kuluja. Toki kaupungin asunnon vuokrat nousee välillä mutta niissä on kyse muutaman euron max. kymppien kuukausi korotuksista.
Mut enivei, homma lähti
vähän sivuraiteille, tarkoitus oli pohtia veroja ja palkkaa. Esimerkkihenkilö 1
saa käyttää 450 euroa kaikkeen muuhun kuin asumiseen ja perussyömisiin! Siis
tähän kaikkeen muuhun kuuluu esim. sähkö, puhelin, ehkä internet, lääkärissä
käynti ja harrastukset ja minun menneisyydessä jopa auto. Kuinka pitkälle 450
euroa riittää? Ei hirveän pitkälle. Kuvittele vielä jos olisit yksinhuoltaja noilla tuloilla. Ja minkälaiset menestymisedellytykset lapsella on tulevaisuutta ajatellen. En tässä nyt dissaa pienituloisia mutta tilastot ympäri maailmaa ei lupaa hyvää pienituloisten/köyhien lapsille.
Ja auta armias jos vaikka sattuu jotain
isompaa eikä ole varaa vaikka asialliseen lääkärihoitoon. Itse olen välttynyt ’’isommilta’’
loukkaantumisilta mutta olen ollut tilanteessa missä olisin tarvinnut ja tällä
hetkelläkin tarvitsen, parempaa asiantuntemusta mitä suurin osa julkisista hoidoista
ei takaa. Mutta terveydenhoidon pohtiminen on ehkä toisen kerran juttu.
Minä olen onnekas että
isä on auttanut aina harrastuksieni kustannuksissa jotta olen pystynyt harrastamaan
ja hieman menestyäkin, ja äiti on auttanut ruokaa tuomalla ym. Mutta monella ei
ole samanlaista tukea ollenkaan. Kun insinöörin opinnot alkoivat, niin
muistaakseni tililläni oli piirun verran alle tuhannen euron verran rahaa. Nämä
oli jäänyt säästöön 9 kuukauden Etola pestini aikana. Vieläkään en oikein
ymmärrä miten onnistuin säästämään noilla tuloilla. Mutta mitä n. 1000 eurolla
ylimääräistä saa? Ei mitään hirveän isoa materiaa. Paljon ruokaa kyllä.
Esimerkkihenkilö 2 saa jo
selkeästi enemmän liksaa mutta silti hänelle jää vain 200 enemmän kuin
henkilölle 1. 200 on tavallaan aika vähän mutta siitä jää säästöönkin jotain ja
ylimääräisellä 200 eurolla/kk tekisi moni pienituloinen aika paljon. Muutama
kymppikin helpottaisi kummasti monen arkea.
Esimerkkihenkilö 3 voi
mielestäni elellä huoletta ja veikkaan että säästöön jäänyttä varallisuutta
kertyy aika nopeasti ja isommat suunnitelmat kuten lomamatkat tai vaikka uudet
ja ’’tarpeelliset’’ kalusteet ja laitteet eivät juurikaan hetkauta taloutta.
Jo henkilön 3 tilanteesta
voimme päätellä että henkilöillä 4 ja 5 ei ole mitään ongelmia rahan suhteen.
Eikä oikeasti henkilöllä 2:kaan, eli minulla tällä hetkellä.
Mutta joku pointti tälle
kirjoituksellekin varmaan on :D Siis tällä hetkellä olen samassa tilanteessa
kuin henkilö 2. Ja kaikki on hyvin, minulla on katto päällä, hyvää ruokaa,
harrastuksia ja mahdollisuus kehittää itseäni ja hoitaa terveyttäni asiallisten
ammattilaisten kanssa. Kivahan se olisi että voisi ostaa kamaa ja matkustaa
milloin vaan ja mine vaan. Mutta kuka oikeasti tarvitsee vaikka toisen auton tai 80 tuumaisen
telkkarin? Tai 200 neliöisen kakkoskämpän keskustasta? Pointtina on ehkä se, että meidän ei aina pitäisi miettiä paljon
maksetaan veroja, vaan enemmän sitä kuinka paljon meille jää niiden jälkeen. Ja
kuinka paljon siitä jäljelle jäävästä osuudesta menee ihan normaaliin elämiseen eli on välttämätöntä elämiselle Suomessa.
Pieni ja ''keskituloisillakin'' se on lievästi sanottuna aika suuri osa.
Jotkut sanoo että ’’minä
olen korkeakoulutettu ja ansaitsen palkkani’’. Ja ’’en halua maksaa veroja ja
elättää pummeja’’ ja ’’en mä käy lääkärissä’’. No et voi ikinä tietää mitä
elämä voi tuoda sinunkin eteen. Totuus on että täällä ihanteellisessa
Suomessakin on vähemmän koulutettuja ja ikävä kyllä myös veronmaksajien
varoilla eläviä. Mutta ei minun työni varastomiehenä ollut yhtään sen
arvottomampaa kuin nykyinen insinöörin työ vaikka sain pienempää palkkaa. Joten
miksi pitää saada aina vähän enemmän, ja ehkä muiden kustannuksella, jos siihen
ei ole tarvetta? Ei täällä suomessa kyllä kellään ole oikeasti vaikeaa tai
ainakaan pitäisi olla ja suhteessa paljon veroja maksavan hyvätuloisen pienin
murhe on mun mielestä se paljon hän maksaa veroja.
Ja toinen tuloihin
liittyvä asia on eläkkeet. Mun mielestä olisi hyvä olla olemassa joku maksimi
eläkemäärä. Olen aika varma että henkilö joka saavuttaa elämänsä aikana tuon
maksimimäärän ei tule sitä edes tarvitsemaan. Ja turhat eläkkeet saataisiin
pois rasittamasta yhteiskuntaa.
Joten paljon palkkaa ja
veroja on tarpeeksi? Se on vaikea kysymys. Itse näen asian niin että kun
’’pakolliset’’ kulut ovat hoidettu, kaikki muu on bonusta ja maksan mielelläni
siitä enemmän veroa vaikka en saakaan uutta telkkaria heti. Ensi kerralla liikunnasta tahi lihasta ja soijasta. Peace.
Ps. Eli poliittinen
sivuhuomio J liittyy tavallaan
palkka- ja veroasioihinkin J Tänään 11.11.2014 oli hesarissa pääministerin haastattelusta herännyt
tasa-arvoa ja miesten tilaa käsittelevä kirjoitus. Hilpeyttä, myös
kirjoittajassa, herätti pääministerin kommentti siitä että mm ’’itse kullakin
menee välillä hyvin ja huonosti’’ ja että välillä tuntee epäonnistuvansa kaikessa
ja että se on normaalia. Pääministerikin kokee epätäydellisyyden hetkiä isänä
kun ei ole varma ’’saiko murot ajoissa pöydälle’’ :D siis kiesus. Jos
pääministerin todellisen ongelman eli muksujen murojen saannin vaikeuden ja
esim. Laura Rädyn kohua herättäneiden kommenttien perusteella arvioi meidän päättäjien
todellisuudentajua, ei ihme että täällä voidaan huonosti ja talous on kuralla.
Ja kerrasta toiseen samat naamat sinne äänestetään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)