tiistai 22. syyskuuta 2015

Kakkahousun tunnustuksia osa 2: Kakkahousun seikkailu Tallinnassa

Kirjoitin aiemmin omista jännitysongelmistani joten olin hieman vastahakoinen kun isäni kysyi pystyisinkö käydä Tallinnassa hakemassa kellon Malmin kirjastoon ja vähän juomia kun autolla oli tarkoitus mennä. No minä sitten päätin kuitenkin lähteä koska pakko tehdä asioita vaikka jännittäisikin. 

Matkaan lähtö kuumotteli ihan niin paljon kun alkuun pelkäsinkin mutta pikaisen terminaalipysähdyksen, tyhjentäytymisen ja ''douppaamisen'' jälkeen uskalsin mennä jonottamaan autojonoon. Inhoan jonottamista varsinkin jos se tehdään autolla eikä ole ''pakopaikkaa'' :) No jonottamisen lomassa uskalsin jopa syödä aamupalaa. Jonotus menikin suht leppoisasti (mutta jännittäen) syöden ja laulaen. 

Laivaan päästyäni kävin tekemässä juomien ennakkotilauksen ja samalla skauttailin missä puuterihuoneet sijaitsevat. Sen jälkeen pyöriskelin laivalla ja kävin kaupassakin ostamassa sikareita joita menin sitten polttelemaankin. Sikarien/tupakkatuotteiden roolia omiin jännitysongelmiin olen miettinyt ja kai ne pitäisi lopettaa kokonaan vaikken ''paljon'' poltakaan. Kaikki ylimääräiset stressitekijät ovat nimenomaan ylimääräisiä ja turhia ihmisen hyvinvoinnille. 

Sikarin polttelun jälkeen uskalsin mennä kokeilemaan bingoa. En voittanut mutta sain lopun arvonnassa suklaalevyn :) Bingon jälkeen menin puuteroimaan nenääni jonka jälkeen oli pakko lähteä autolle odottamaan. No, odotus meni ihan mukavasti laulellen, taas. Kumma homma että jännitys helpottaa kun sitä ei ajattele liikaa... Mutta fiilis ei ollut kuitenkaan mikään huikea, varsinkin kun pitäisi lähteä ajamaan tuntemattomaan maahan ja kaupunkiin. Douppingin avulla pääsin kuitenkin Tallinnan puolelle suht hyvin. Rupesin syöttämään kännykän GPS:ään kellon noutopaikan osoitetta ja kakkahätä unohtui ja sen tilalle tuli suoranainen paniikki kun kännykkä ei toiminutkaan enkä saanut reittiä toimimaan. Hetken paniikissa sekoiltuani ja eksymistä kuumotelleena ajoin tiensivuun ja yritin saada GPS:ää toimimaan myös kännykän asetuksia säätämällä. No eihän se toiminut mutta sain kartan toimimaan niin että siinä näkyi myös paikka missä olin. Onneksi määränpää ei ollut hirveän pitkällä ja olin kotona katsonut mestan sijainnin. Jos en olisi katsonut olisin varmaan edelleen Tallinnassa :D 

Hieman sekoiltuani (yksisuuntainen pätkä sekoitti mun suunnitelmat täysin) löysin määränpäähän ja sain kellon noudettua ilman suurempaa säätöä kun kaupat oli jo tehty Isäni toimesta.Mutta onneksi Virolaiset osaavat usein myös Suomea :D Kellon noudon jälkeen kävin läheisessä kaupassa ostamassa pari tuliaispulloa ja limpparia paniikista kuivuneelle suulle. Sitten suuntasin takaisin satamaan päin ja laitoin auton parkkiin ja kävin pyörimässä kaupoissa ostamassa lisää juomaa :) ja syömässä Taldrik eli lautanen nimisessä grillissä. Ruoka oli oikein hyvää ja tarjoilijat oikein nättejä :) Epämukava vessahädän tunne tuli kyllä takaisin ja oli päällä koko loppureissun ajan mutta luotin doupin voimaan ja selviydyin itseäni nolaamatta kotiin n. 9 aikaan illalla. Tulomatkalla pyörin laivalla muutaman sikarin välillä polttaenja pelailin konsoleita jokusella eurolla. 

Mikä on tarinan tarkoitus? Ei varmaan kummempi kun ei näillä mun kirjoituksilla muutenkaan ole kunhan kirjoitan koska mun mielestä tää oli kuumottavahko (ja hauskakin?) kokemus lähes eksymisestä vieraaseen maahan ja ehkä tästäkin voi jotain oppia. Mutta ehkä se että vaikka vanhoista tavoistaan ja mielenvikaisuuksistaan on vaikea päästä eroon niin niiden ei tulisi antaa vaikuttaa elämään ja niihin asioihin mitä haluaisit tehdä. Helpommin sanottu kuin tehty. Vaikka selvisin reissusta itseäni nolaamatta tein sen ''huijaamalla'' enkä usko että se on täysin tervettä, eikä sen pidäkään olla. Ihmisen ei pidä luottaa mihinkään ihmepillereihin tai pikaratkaisuihin (vaikka edellämainittu pitää minun tapauksessa paikkansa liian usein). Itselleni tämä kokemus osoitti jälleen kerran sen että monet elämää epämiellyttäväksi tekevät asiat ovat vain päänsisäisiä ja niitä pystyy/pitäisi pystyä hallitsemaan. Sekin on helpommin sanottu kuin tehty.