sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Lannistunut? PART Deux

Ei sitten mennyt kauan edellisestä avautumisesta kun mun elämä mullistui taas. En voi sanoa että en olisi odottanut kenkäämistä mutta ajankohta tuli täysin yllätyksenä koska koeaikaa oli jäljellä melkein kaksi kuukautta. Edelleenkään mulla ei ole kiire mihinkään mutta työnantajalla ilmeisesti oli. En voi myöskään sanoa ettenkö olisi miettinyt onko peruskuntosalikävijä minulle se sopivin asiakasryhmä. Niinkuin esimiehenikin pohti. Mutta edelleen ihmetyttää se että minun myyntini oli kiinni vain myyntikikoista eikä ammattitaidosta ja fiksusta treenistä. Jokaiselle startti asiakkaalleni sain varmasti opetettua jotain uutta mutta se ei vaan minun kohdallani riittänyt. Väitän edelleen että suurin osa kuntoilijoista eivät ymmärrä mikä olisi heille parhaaksi. Yritä siinä sitten vakuuttaa asiakas omista metodeista. No saanpa CV:hen uuden rivin...

Ylläolevasta voi varmaan päätellä että mua vituttaa (myös polvessa on jotain mystistä vialla mikä ei helpota paskaa oloa kyl yhtään) Nii, miltä susta tuntuisi jos pääset hetkeksi kiinni elämään, saat tilaisuuden tehdä päivittäin sitä mistä nautit ja pääset samalla auttamaan muitakin ja yhtäkkiä se otetaan sinulta pois, ennenkuin olet edes päässyt kunnolla alkuun ja todistamaan että sinulla on tahtoa ja voimia tehdä muutos ja tavoitella onnea? Ei varmaan hyvältä.

Onhan pleikkarin pelaaminen ja salilla käyminen kivaa mutta ei pelkästään sitä taas ihan hirveän pitkään jaksa masentumatta tai lannistumatta. Vaikea olla kyllä kompensoimatta tän hetken pahaa oloa tuottamalla lisää pahaa oloa tietyillä ruoka-aineilla ja nesteillä :D Ehkä tän viikonlopun rilluttelut saa riittää taas vähäksi aikaa ja paneudun vähän enemmän maveen kuin karkin syömiseen :) Oon testaillut Pavelin mave treeniä jossa mavetetaan 5-6 päivänä viikossa ja seuraavalla viikolla laitetaan vähän painoa lisää. Ihan kivalta on tuntunut ja kohta se 200:kin nousee helposti :)

Mut joo ei kai tässä taas auta kuin niellä katkeruus, miehistyä edelleen ja ottaa muutoksen ja elämän tarjoamat haasteet kasvattavina kokemuksina. Eiks vaan?

T.
Koutsi Keklumestari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti