perjantai 25. maaliskuuta 2016

Baroness: Purple

Samperi. Oon fesessä hehkutellut ajoittain Baronessia mutta jokin kumma tässä bändissä on jäänyt käsin koskettelemattomaksi tai mystiseksi ja etäiseksi tavalla jota ei voi kuvailla vaikka musa kovasti vetää puoleensa ja kolahtaa kovaa. Levyt on enemmän kokonaisuuksia kuin biisejä. Suosittelen kuuntelemaan koko levyn yksittäisen biisin sijaan vaikka toki helmiä löytyy yksittäisistäkin biiseistä. Sinistä levyä on tullut luukutettua huolella ja keltaisen twinkler biisi on yksi kaikkien aikojen lemppareista. Wikipedia laittaa Baronessin alternative sludge metal ja progressive rock osastolle. Kai se sitä on :D Hyvä musa on hyvää ja hevi osastoon tää menee mun mielestä :)

No taannoin juutuubia selaillessani törmäsin yhtyeen viimeisimpiin eli neljännen Purple albumin levytyksiin (ei tule hirveästi seurattua musaskeneä mutta levy tuli jo joulukuussa 2015) ja taas uudestaan (pikkuhumalassa kuulokkeilla sängyssä peiton alla) kuunneltuna jokin tässä nyt kolahti oikein sielun tasolla ja kovempaa kuin sininen levy. (tätä kirjoittaessa päällä olevalla kännitilalla ei ole osuutta hehkutukseen :D (tai ehkä vähän)) Jotain sanoin kuvaamatonta bändin meiningissä kyllä on. On se sitten ''orgaaninen'' soundimaailma, jaminomainen kokonaisuus tai Georgian juomaveden raskasmetallipitoisuus mutta homma tuntuu olevan hanskassa vaikka se välillä vaikuttaa että saattaisi muttei eksykään sivuraiteille. Kokonaisuus pysyy hanskassa varmaan live/jami tyyppisen? nauhoitusmallin takia (joskus muinoin bändin haastattelussa puhuttiin aiheesta) mutta biisien sävellystapa ja luomisprosessi pistää kyllä ''mukamuusikkoa'' välillä mietityttämään :D Kovaa settiä. Kemiat kohallaan, noin lyhyesti sanottuna. Varmaan tullut treeniksellä mietittyä rakenteita paljon jamipohjalta mikä mun mielestä välittyy tietyssä fiiliksessä. Toivottavasti pääsen bändiä joskus livenä todistamaan.

Joitain voi soundimaailma klippailevineen rumpuineen ärsyttää mutta voin kuvitella bändin kuulostavan samalta myös livenä tai treeniksellä mikä osoittaa sen että musiikki ja bändin kemia, fiilis ja olemus on todellakin kohdallaan. Loppuun asti kiillotettuja, editoituja ja livenä paskalta kuulostavia kopioita on maailma jo täynnä. If i have to wake up (would you stop the rain) biisin rumpujen ''tuplamikitys mikä lie hässäkkä'' toimii kovaa ja levyn aloitusbiisi on taatun tuttua ja menevää laatua.

Lyhyesti sanottuna tämä on musiikkia mitä itse haluaisin tehdä. Loppupeleissä todella vaikea kuvailla sanoiksi, tämä pitää kokea koska se menee sieluun, koskettaa ja parantaa haavat ja se jos mikä on mestariteoksen merkki, tsekidaut. Aikansa mestariteos, Mastodonkin jää kakkoseksi, Solid 7/6, 10+/10, viis kirvestä, viis tähteä ja adamantiumit päälle.

T,
Keklumestari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti