Elämästä ja muusta pikkukivasta
Ihmisillä on yleensä suuria unelmia/tavoitteita esim. uuden oppimisesta ym. eikä siinä sinänsä ole mitään vikaa. Veikkaan että harva ymmärtää mitä kaikkea unelmien ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii tai ylipäänsä ymmärtää mitä kaikkea jonkun asian tekemisen ''pohjalle'' kuuluu. Pohjan puuttuessa ei se elämä/tekeminen ole kovin vakaata ja sen oppimiseen tarvitaan usein jotain oikeasti huonoa. Nykymenoa mun mielestä hyvin kuvaava vertaus on Saku Sammakko joka laitetaan liedellä olevaan kattilaan ja kylmään veteen jota ruvetaan lämmittämään. Saku huomaa vasta veden kiehuessa eli sen kuollessa, että jotain on pielessä. En itse välttämättä näytä kovin huonovointiselta mutta joskus enemmän ja välillä vähän vähemmän paska olo tässä on ollut varmaan viimeiset 10-12 vuotta. Mun käytös on varmaan ollut minulle tyypillistä mutta ei mielestäni normaalia. Eli jossain on menty pieleen minunkin kohdalla ja veikkaan että se on näkynyt uloskin päin. Syistä lisää alla.
Alla oleva kuva (ihan itse tein :D olisitko arvannut?) havainnollistaa minun ja veikkaan että monen muunkin mielestä, toimivan ihmisen ja sitä kautta toimivan elämän edellytyksiä. Tätä sovellan nykyään omaan elämääni ja myös valmennuksessani oleviin tulevaisuudessa
 |
| Elämää havainnollistava pyrramidi (iilluminatus?) |
Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää että syömämme asiat vaikuttaa merkittävästi terveyteemme ja ihan ihmiselle normaalin toiminnan toteuttamiseen. Nykyistä meininkiä ei voi kuin ihmetellä. Ihmiset voivat länsimaissa huonommin ja isommin kuin koskaan. (Minun mielestä. Vaikka eliniän ennuste on noussut ei se kerro terveydestä, vaan lääketieteen kehityksestä.) Elintasosairaudet ovat nousseet huimasti mm. vähärasvaisen safkan myötä. Ruoansulatusvaivat on selkeästi todella yleisiä jo pelkästään runsaasti lisääntyneiden ruoansulatusjugurtti ja ripulilääkemainosten perusteella. Jos normaaliin toimintaan tarvitsee lisätä jotain eikö enemmin pitäisi poistaa jotain?
Itsekin aikoinaan tutkittiin mm. tähystyksellä jatkuvan ripulin ja nielemisvaikeuksien syitä ja ongelman korjaamiseksi minulle määrättiin happosalpaajia ja Imodiumia. Ole hyvä ja hyvää loppuelämää. Viljat ja maidot (kesällä 2010 vissiin) poistettuani nielemisongelmat hävisivät samantien ja vatsaongelmat helpottivat huomattavasti mutta ei kokonaan. Lisäksi ylimääräinen rasva suli itsestään pois, vaikken nyt ikinä ole lihava ollut oli ero kuitenkin huomattava. Nykyiset vatsanongelmat ovat todennäköisesti enemmän henkisempää kuin fyysistä, vuosikausia kestävä pahaolo jättää ylläripylläri jonkinlaiset arvet. Vatsaongelmista, sopimattomasta ravinnosta ja ehkä myös liian kovasta reenaamisesta lukioaikoina ja näistä aiheutuneesta stressistä seurasi kaikkea muutakin pikkukivaa kuten unettomuus, masennusta ja ihan yleinen väsymys. Hiljattain minulle on selvinnyt että minulla on ihan fyysistäkin vikaa päällä eli kilpirauhasen vajaatoiminta ja varmaan vähän muutakin kemiaa pielessä, mutta niistä ehkä myöhemmin lisää.
Tämän ei ollut tarkoitus olla mikään vaivalista ja viljojen ja maidon tyrmäämiskirjoitus vaan kehottaa ihmisiä käyttämään ihan sitä maalaisjärkeä ja syömään mahdollisimman puhdasta ja laadukasta ravintoa aka lihaa ja kasviksia. Eli välttäkää pitkälle prosessoituja ja huonolaatuisia ''valmisteita'' ja eineksiä missä ei ole juuri mitään luonnollista. Lihapulla mikä on suurimmaksi osaksi jauhoa, lisäaineita ja jotain lihaksi verrattavaa, ei ole lihapulla.
Ruoka on sitä minkä voi kuvitella löytävänsä luonnosta ja syötäväksi mahdollisimman vähillä prosessoinneilla esim. raakana, keittämällä tai vaikka paistamalla/kuumentamalla kypsäksi. Oikean ruoan syöminen ei ole vaikeaa, vaikka voikin tuntua välillä vaivalloiselta kun joutuu vähän pilkkomaan jotain, eikä sen pidä perustua mihinkään kieltoihin vaan fiksuihin suuntaviivoihin aka luonnollisuuteen ja terveeseen järkeen. (Omassa tapauksessa välttelen tietysti viljoja ja maitotuotteita. Mutta pohjimmiltaan nykyinen viljojen ja toisten eläinten maidon tolkuton käyttö ei ole millään tavalla luonnollista.)
Kummasti se keho alkaa toimimaan oikein ja vaivat hellittää kun se saa säännöllisesti oikeaa ruokaa eikä vaikka jatkuvaa hiilari/sokeripommmitusta tai pelkkää salaattia joka aterialla ja välipalalla. Myönnän kyllä itsekin että ei se herkuista luopuminen ole helppoa, varsinkaan jos niitä päivittäin vetää. Ei se keho vaan millään toimi pullamössöllä ja kahvilla. 3 kunnon ateriaa päivässä pitäisi riittää normi länkkärille. Jos liikkuu, kuten esim. minä, vedän neljännen aterian tai tukevahkon välipalan yleensä ennen urheilua. Kovaa urheilevan ravintoasioista en sano mitää koska se ei ole loppupeleissä enää tervettä :D Aika paljon enemmän pitää kuitenkin tankata.
Itse meinaan tulevana vuotena opiskella luontoa ja hankkia osan syömisistäni ja hyvinvoinnistani sieltä. Siitä ehkä enemmän lisää myöhemmin keväällä ja kesällä kunhan ''opinnot'' etenevät.
Ja muista juoda vettäkin. :D
Ja alkoholista piti myös sanoa muutama asia. Tämä liittyy oikeastaan kaikkiin kolmion palikoihin mutta laitetaan tähän ravinto-osioon kun nestettä yleensä juodaan :D Eli ei kannata :D Varsinkaan jos käyttö on säännöllistä ja siihen liittyy valvomista ja seurauksien ''hoitamista'' huonolla ravinnolla ja sängyn pohjalla makaamista. Välittömät seuraukset esim. unenlaadussa, vatsan toiminnassa ja mielentilassa näkee ainakin omalla kohdalla jopa viikon tai kahden ajan. Toki täysin raittiiksi ei ketään voi pakottaa eikä välttämättä kannatakaan jos tykkää silloin tällöin (kerran parissa kuukaudessa...?) ottaa vähän ja pitää oikeasti hauskaa hyvässä porukassa. Eli itselle tämänlaisia tilaisuuksia voisi olla vaikka jo perinteeksi muodostuneet kaveripiirin pikkujoulut ja olympialaiset ja ehkä isommat syntymäpäivät/muut kekkerit suvun tai kaverien kesken. Omalla kohdalla se yksi tai kaksikin annosta voi olla liikaa jos sen siis säännöllisesti vaikka perjantaisin tai lauantaisin ottaa. Ei ole normaalia jos tarvitsee alkoholia aina kun on vapaalla. Vaikka kuinka väittää että ei ole alkoholisti kun hoitaa työnsä ja muut velvollisuutensa kannattaa olla itselleen rehellinen ja tarkastella omia tapoja ja rutiineja koska mun mielestä raja nautinnon ja ongelman välillä on aikas pieni ja häilyvä.
Lepo ja stressinhallinta
Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä että myös uni, lepo ja palautuminen on tärkeätä. Tästä huolimatta jengi tuntuu laiminlyövänsä lepoa. Itse olen aina pyrkinyt olemaan sängyssä ihan minimissään sen 8 tuntia. Ongelmana on ollut se että en saa unta ja heräilen. Itse en tykkää lääkkeiden syömisestä mutta olen yllämainitussa tilanteessa ja pystyäkseni normaaliin elämään (ja koko/paremmin potentiaalini käyttämiseen) ja lopettamaan jonkinlaisen pohjalle vievän kierteen, joudun käyttämään lääkkeitä hormonien ja unen ja sitä kautta tietysti myös kehon palauttamiseen normaalitilaan tai ainakin lähelle sitä aka pystyäkseni elämään elämää miten haluan. Joten tällä hetkellä terveyden palautumiseen joudun käyttämään lääkkeitä. Mutta olen valmis tekemään kaikkeni jotta pystyn olemaan terve ja onnellinen.
Ja paremmin jo jonkin aikaa nukkuneena ja mm. aivosumun hieman hellittäen, luulen myös että 7,5-8 tuntia (5 1,5 h tunnin unisykliä) ei välttämättä riitä, varsinkin jos reenaa. Joillekin 8 tuntia voi tuntua mahdottomalta. Miksi? Kiire? Velvollisuudet? En tiedä, jokaisella on varmaan omat syynsä ja tekosyynsä mutta levosta ei mun mielestä vaan voi tinkiä. Itsekin olen oppinut sen pakon ja myös kantapään kautta. Ja muistakaa mennä ajoissa nukkumaan eli nukkukaa sirkadiaanisen rytmin eli päivänvalon mukaan. Tottakai tämä ei aina toimi suomessa mutta ymmärtänette tarkoituksen. 21-06 nukuttu yö on aivan eri asia kuin vaikka 01-10 nukuttu yö. Tuntimäärä on sama mutta vaikutukset erilaisia. Omalla kohdalla olen ainakin huomannut tämän. Vaikutuksen huomaa ehkä vasta silloin kun oikeasti pitää yllä säännöllistä unirytmiä, myös viikonloppuisin siis.
Joku viisas munkki muistaakseni on sanonut että jos jollain ei ole aikaa meditoida 10 minuuttia päivässä tulisi hänen meditoida ainakin tunnin verran. Tämän voi soveltaa untakin koskevaksi. Ihminen ei vaan yksinkertaisesti toimi kunnolla väsyneenä. Toki ihminen tottuu (ainakin itse) väsymykseenkin ja monelle on varmaan vaikea edes kuvitella miltä tuntuu olla virkeänä luonnollisesti ilman piristeitä tai luullaan että nykyinen alisuoriutuva ja väsynyt tila on ihan normaalia. Ei se nyt vaan ole. Eikö oliskin kiva että olis koko ajan sama tai parempi fiilis ku aamukahvin jälkeen? Kannattaisiko nukkua enemmän? Kannattaisi. Ja jos on vaikeuksia nukkua, keksii keinot nukkumiseen. Jos väittää esim. että ei saa unta ja räplää konetta tai katsoo telkkaria yömyöhään on prioriteetit jossain muualla kuin unen saamisessa.
Hyviä vinkkejä lepoon ja stressin hoitamiseen saa vaikka tutustumalla Biohakkerin Käsikirjan Uni ja miksei myös Ravinto-osioon koska nämä ihmisen perustarpeet liittyvät oleellisesti toisiinsa.
Sivuhuomautuksena muuten, nyt kun olen nukkunut paremmin viime aikoina olen huomannut pari asiaa. Kitaran soitto sujuu paremmin, mikä oli aika yllättävää koska en ole treenannut merkittävästi enempää ja mielestäni olen näyttänyt jotenkin ''isommalta'' eli varmaan lihakset saanut oikeasti vähän lepoa. En ole treenannut kovempaa. Eli lepo ja vireystila voi vaikuttaa aikas ''yllättäviinkin'' asioihin. Luulen että hyvä lepo ja normaalia kehon kemiaa tukeva lisäbuusti on myös osasyyllinen näihin muutoksiin minun kohdallani.
Arki
Koitin kovasti keksiä tälle pyrramiidin osalle parempaa otsaketta mut en mä oikein keksinyt. Tähän kuuluu oikeastaan kaikki ''normaaliin'' arkeen kuuluvat jutut ja myös niihin liittyvät kehon toimintaan ja osittain kaikkia muitakin kolmion palikoita koskevia juttuja. Tämä saattaa olla vähän epämääräinen palikka mutta yleisesti ottaen tämä koskee ihmiskehon normaalia toimintaa ja miten sitä tuetaan/tuhotaan päivittäin.Tähän normaaliin toimintaan luen esim. miten pystyy liikkumaan, syökö säännöllisesti, tekeekö liikaa töitä ym. Mun mielestä jokaisen ihmisen pitää pystyä ainakin menemään kyykkyyn, taivuttaa lantiotaan, nostaa/työntää itseään vaikka maasta ja myös nostamaan asioita pään yläpuolelle.
Ihmiselle normaalia toimintaa voi tukea ''pienillä'' asioilla koko päivän ajan.
Esim. jos istuu koko päivän koneen ääressä pitäisi nousta ja venytellä/voimistella säännöllisin väliajoin. Eikä lysähdä sohvalle mussuttamaan pullaa kun pääsee kotiin. Itse olen esim ''slaavikyykyssä'' venytellen useita kertoja päivässä ja venyttelen pakaroita ja lonkankoukistajia myös. Lisäksi teen joitain liikkeitä vastuskumin avulla. Ja voin sanoa että nämä pienet asiat tekevät isoja asioita liikkuvuuden, jumien ja kipujen hoitamisessa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti kaikkeen tekemiseen, ei ainoastaan urheiluun. Eiks oliski kiva jos ei paikkoihin sattuis koko ajan? Kannattaa tehdä jotain asialle eikä istua koko päivää. Kehoa pitää käyttää tai se lopettaa toimimasta.
 |
| Minä kyykyssä ''töissä'' |
Kehittävään tekemiseen kuuluu sitten kaikki normaalin arjen toiminnan ulkopuolinen tekeminen. Esim. minun tapauksessani vaikka kitaran soitto, lukeminen, kyykkääminen ja lätkän pelaaminen. Laittaisin tänne kategoriaan omassa tapauksessani myös ravintoa ja arkea koskevan asian eli kokkaamisen koska olen niin käsi siinä ja tiedän että pitäisi opetella jotain uutta aina välillä :) Mut ei vaan jaksa :D Ainakaan vielä.
Eli eikö ole aika luonnollista että reeni tai opiskelu ei suju jos nukkuu ja syö huonosti? Mun mielestä on. Eli mieli ja keho ei toimi oikein jos niistä ei pidä huolta. Yllä mainittu kitaransoiton helpottuminen on aika spesifi ja ehkä yllättäväkin hyöty mitä terveellisistä elämäntavoista voi seurata. Ja jos jotain noin spesifiä voi tapahtua aika helpostikin, niin veikkaan että aika moni ihminen voisi aika paljon paremmin muuttamalla pelkästään osaa ravinto- ja lepotavoistaan.
Ja jos mieli ja keho ei toimi oikein ei se voi millään olla valmis liian vaativille ärsykkeille. Jos ihminen ei jaksa kantaa ruokaostoksia kaupasta kotiin ilman autoa, pääse syvään kyykkyyn edes omalla painollaan, ryhti on enemmän kuin vinossa tai ei pysty vetämään edes yhtä leukaa, onko realistista haaveilla maratoonista tai edes kympistä? Ja nämä esimerkit liittyvät vain päivittäiseen/normaaliin liikkumiseen. Tähän kun lisää huonon ravinnon ja unen, pienimuotoinen katastrofi voi olla edessä.
Mitä sit?
No tää lähti ehkä taas lapasesta ja meni aika synkäksi maalailuksi. Mutta ei terveelliset tavat ja kunnossa pysyminen ole mun mielestä monimutkaisia, päinvastoin. Mutta ei se varsinkaan alkuun ole helppoa. Tavoista on vaikea päästä eroon. Pienillä ja ennenkaikkea säännöllisillä muutoksilla homma lähtee melkein itsestään sujumaan (ainakin mun mielestä :) ). Jokainen jamppa on tietysti vastuussa vain omista tekemisistään, ainakin siihen asti kun ei pysty enää liikkumaan. Mutta jollain tavalla läheisten ja yhteiskunnankin on otettava vastuuta ihmisten hyvinvoinnista mut se nyt ei varmaan kuulu tähän kirjoitukseen :) Ehdottomat kiellot ja rajoitukset eivät tietenkään toimi kaikilla, paitsi asioissa mitä ilman tietää pärjäävänsä ilman turhaa kikkailua. Minun tapauksessa viljat ja maitotuotteet. Eli kannattaakin keksiä yksinkertaisia suuntaviivoja mitä lähtee noudattamaan. Itsellä näitä suuntaviivoja on mm:
-Syö lihaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä älä prosessoituja tuotteita.
-Vältä viljoja ja maitotuotteita.
-Kyykkää, nosta, työnnä ja vedä.
-Pelaa ja ''leiki''. Tämä koskee lähinnä liikuntaa mutta mielestäni ihan kaikkea tekemistäkin. Eli ole oikeasti innoissasi asioista mitä teet.
-Käytä kehoasi liikkumiseen aina kuin voit, älä konetta. Pyörällä liikkuminen on keholla liikkumista :)
-Opi uutta. Eli lue ja tee.
-Älä käytä alkoholia liikaa eli säännöllisesti pitääksesi ''hauskaa'' tai ''rentoutuaksesi''.
Lähti lapasesta :D Kommentteja? kysymyksiä? kiitos ja anteeks.
Piis,
Samwais
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti