perjantai 2. tammikuuta 2015

Uuden vuoden sekoilusta

Blogosfääri on varmaan täynnä uuden vuoden lupauksia käsittelevää, varsinkin painonpudotukseenja terveyteen liittyvää, kakkaa. Tämäkin käsittelee uutta vuotta mutta ehkä vähän eri kantilta. Katotaan miten homma etenee :D 

Itse en enään oikein tykkää uudesta vuodesta. Tai onhan se mukavaa viettää aikaa ystävienkesken ja saa yhden vapaapäivän (jos osuu arjelle siis) Ja broidin rakettien ampuminenkin oli ihan kivaa pitkästä aikaa :) Mutta en ymmärrä mikä homman juju oikein on. Mikään ei oikeasti muutu jne. Ei maailma loppunut tai alkanut ''alusta'' mayojenkaan kalenterin loputtua. Toisaalta joillekin ihmisille jonkinlaiset lupaukset tekevät varmaan ihan hyvää. Huumassa tehdyt lupaukset eivät vain yleensä kestä. Todellinen muutos lähtee itsestä eikä uudesta vuodesta. Ja jos uutena vuotena huomaa että joku asia on pielessä on se ollut todennäköisesti pielessä jo pitempään ja ei sen korjaamisen/parantumisen aloittamiseen pitäisi tarvita tiettyä päivää. Eli kannattaa olla rehellinen itselle (eli pystyykö ylipäätään muutokseen/onko ''tahdonvoimaa'' sen toteuttamiseen) ja tehdä muutos oikeasti ja pitempi tavoite mielessä. Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidon ei pitäisi olla minkään lupauksen takana vaan normaalia arkea ja elämäntapaa eikä mikään kuukauden tai kahden pikakurssi. Kaikille tämä ei ole selvää eikä mahdollista. Mikä on sääli.


No, myönnän kyllä itsekin että joululoman ajan elämän- ja ruokailutavat (ylösnousun venähtäminen, suklaa, glögi ja viinaksetkin :) ) eivät ole olleet parasta A-luokkaa joten joudun itsekin aloittamaan vuoteni ''lupaamalla'' skarppaavani uudelleen. Mutta minäkään en tykkää mistään absoluuttisista kielloista joten niitä en itselleni tee (paitsi ehkä alkoholi ja sikarit joksikin aikaa ja tietty viljat) ja tavoitteenani/lupauksenani on edelleen kehittyminen terveyden, oppimisen ja jopa fyysisen suorituskyvyn saroilla. Huononolon ravitseminen herkuilla on aina ollut mun heikko kohta ja sen lopettaminen kokonaan on pirun vaikeaa mutta terveys on tärkeämpää.

Oma vuoteni (ja itselleni tehtyjen lupausten lunastaminen :) ) alkaakin parilla ihan uudella käytännön jutulla kun aloitan PT-koulutuksen ja Heikki Ruususen Villiruokavuosi ''koulutuksen''. En tiedä sitten tuleeko musta joskus täysipäiväinenvalmentaja mutta eipä tarvitse tulevaisuudessa sitten arpoa yritinkö edes. Kallishan tuo kurssi on mutta se on vain massia :D Villiruokakurssista saan työkaluja luonnollisen ravinnon käyttöön ja sitä kautta myös hyvinvointiin koska luonnosta puhtaana ja luonnon ehdoilla saatu ravinto on avain hyvinvointiin, ihan laajassakin skaalassa. 

Ruoan tulisi olla lääkkeesi ja lääkkeesi tulisi olla ruokaa jne. :)
Piis

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti