Olen itse elämässäni vähän oudossa tilanteessa ja ristiriitaisten tunteiden tykityksessä. Kaikki on periaatteessa tosi hyvin mutta jotain puuttuu, monesta olen viime vuosina joutunut luopumaan/karsimaan mutta paljon olen myös oppinut. Tiettyjen asioiden puuttumisesta voin syyttää vain itseäni mutta olen oppinut elämään sen kanssa :D
Jotkut ovat monesti sanoneet että kaikki on mahdollista jos vain tekee hommia asian eteen. Olen hieman eri mieltä. Ehkä hyvällä tavalla. Toisten mielestä ehkä pahalla tavalla. Koska kaikki ei ole minun mielestä mahdollista tai on vähintään äärimmäisen epätodennäköistä. Jotkut voisi sanoa että äärimmäisen epätodennäköinen on mahdollista. Saakelin vaikeeta vaan :D Ehkä.
Mun mielestä epätodennäköisen jahtaaminen aka mahdottoman jahtaaminen on tietyn pisteen jälkeen turhaa ja kuluttavaa. Jos et ole itsellesi rehellinen ja pohdi realistisesti onko sinulla mahdollisuuksia saavuttaa näitä tavoitteita, muuttuu unelman tavoittelu helposti painajaiseksi. En sano etteikö kova työnteko kannattaisi mutta tiettyihin asioihin, töihin, urheilulajeihin ym. ei vaan kaikilla ole edellytyksiä eikä rakkautta voi pakottaa. Pakottamalla syntyy pelkkää paskaa ja seinää päin yhä uudestaan juoksemalla ei pääse mihinkään.
Tietyistä asioista luopuminen ja/tai sydämen särkyminen sattuu ja satuttavasta ja tärkeästä asiasta on todella vaikea päästää irti. Mutta se kertoo myös siitä että ollaan asian ytimessä. Eli ollaan tekemisissä asioiden kanssa mitkä tekee oikeasti onnelliseksi (tai jos sulla on joku toinen motiivi mene itseesi ja lopeta :D). Jos onnellisuuden jahtaaminen aiheuttaa liikaa vaivaa ja mielipahaa ja pahimmassa tapauksessa terveyden menettämisen, jossain mennään pieleen, eli et ole rehellinen edellytyksistäsi tai tavoitteesi ei oikeasti johda onnellisuuteen.
Mitä sitten tehdä kun edellämainittua tapahtuu ja pitäisi päästää irti? No helppoahan se ei ole ja aiheuttaa kipua, siitä ei pääse millään ylitse. Tunteilleen ei voi mitään ja kaikki on paskaa tai ristiriidassa. Tai sit ei. Me ei olla meidän menneisyys tai tulevaisuus. Menneisyydestä ja kokemuksista voi ja tulee oppia. Meitä ei määritä meidät maahan lyönyt asia vaan minkälaisena nousemme ylös ja miten ammennamme vastoinkäymisistä voimaa ja uutta virtaa asioihin jotka ovat meille tärkeitä ja mihin voimme jopa vaikuttaa. Ja se miten opimme kokemuksista, niin hyvässä kuin pahassakin. Mennyt kipu ja pettymys muistuttaa meitä siitä että sydän voi parantua.
Lopuksi, tarvitaanko me ihan hirveästi epämääräisiä tavoitteita ja onnellisuuden määritelmiä ollaksemme onnellisia ja tyytyväisiä? Me ollaan pohjimmiltaan kuitenkin aika yksinkertaisia elukoita joiden tavoitteena on syödä, lisääntyä (tai lusikoida jonkun kivan misun kanssa) ja chillaa. Ei meillä ole tarvetta ylikelata ja monimutkaistaa elämää joka on loppupelissä aika yksinkertaista meille länkkäreille.
T,
Samwais
Moi, täältä löytyy minun ajatuksiani elämästä, minulle tärkeistä asioista ja muista ajatuksia herättävistä asioista. Minulle tärkeitä asioita on mm. terveys, liikunta, musiikki, kitaran soitto, laulu, lukeminen ja videopelit. Elämä ei ole elämisen arvoista jos et tietoisesti pyri kehittymään ja luomaan joka päivä jotain.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste unettomuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste unettomuus. Näytä kaikki tekstit
tiistai 29. toukokuuta 2018
tiistai 20. maaliskuuta 2018
Terveen elämän yksinkertaiset ohjeet pt. 2
Terveen elämän yksinkertaiset ohjeet
Tässä hieman päivitetty (todella vähän :D) versio vanhasta postauksesta facebook sivuston launchaamisen kunniaksi. Nämä pätee kyllä edelleen ja aina.
Nuku
7,5-9 tuntia hyvää unta, aina. Myös viikonloppuisin. Ihmisen unisykli on noin 1,5 tuntia joten ainakin se viisi sykliä on suositeltavissa. Sulje kaikki elektroniset laitteet väh. 1 tunti ennen nukkumaanmenoa. Nuku oikeasti pimeässä huoneessa.
Mene nukkumaan 21:00-22:30 välillä. Ihmisten tulisi mennä nukkumaan auringon mukaan mutta se ei ole mahdollista Suomessa suurimman osan ajasta. Herää itse ilman kelloa sitten kuin heräät. Mielellään kuitenkin ennen 8. Älä venytä heräämistä liikaa vaikka tekisi mieli koska rytmi kärsii.
Syö
Pidä huoli suoliston kunnosta. Eli syö probiootteja tai fermentoituja tuotteita kuten esim. hapankaalia. Vältä lisättyjä sokereita (ja maitoa ja viljoja jos koet ne ongelmalliseksi ja jos et koe niin kokeile kuukausi ilman). Syö mahdollisimman puhdasta ja prosessoimatonta ruokaa.
Säännöllisesti. Aina. 3-4 ateriaa saattaa riittää. Mutta jos urheilee paljon syö myös enemmän. Jos nukut näiden ohjeiden mukaan syö viimeistään tunti heräämisen jälkeen ja sen jälkeen nälän mukaan. Illallinen viimeistään 19:30-20:00. Kun syöt säännöllisesti ja terveellisesti siitä tulee tapa ja sitä ei tarvitse edes miettiä.
Unta tukevia ruoka-aineita/juomia: Juomia: Rohtovirmajuuri, Kamomilla, Kärsimyskukka, Humala, Kava. Ruoka-aineita mitkä sisältää tryptofaania eli melatoniinin ja serotoniinin esiastetta: riisi, banaani, kurpitsansiemenet, kalkkuna, kana, kananmuna, pähkinät, kokojyvät, tumma riisi, linssit, seesaminsiemenet, auringonkukansiemenet, vaaleat kalat, avokado
Unta haittaavia ruoka-aineita: Kofeiinipitoiset juomat 5-8 tuntia ennen nukkumista, Teen ja muiden stimulanttien (esim. kaakao, matee) välttäminen 6-10 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Alkoholia max 2 annosta ennen nukkumaanmenoa ja viimeinen annos väh. 90 min nukkumisesta. Tyramiini saattaa aiheuttaa adrenaaliinin, noradrenaliinin ja dopamiinin eritystä eli piristää joten sitä kannattaa välttää illalla. Tyramiinia sisältäviä ruoka-aineita: Pekoni, juusto, suklaa, munakoiso, kinkku, perunat, hapankaali, makkara, pinaatti, tomaatti ja viini.
Proteiinia ja kasviksia tai hedelmiä tai marjoja joka aterialla. Jos liikut näiden ohjeiden mukaan, kuten jokaisen pitäisi liikkua, syö proteiinia 1,5-2 g/kehon painokiloa kohti. Urheilijat syö enemmän ja kova urheilu ei ole loppujen lopuksi tervettä joten se on eri asia kuin tässä puhuttu normaali elämä. Hiilarit mieluummin kulutuksen ympärillä eli ennen ja/tai jälkeen liikunnan. Jos tietää liikkuvansa seuraavana päivänä on kunnon tankkaus hyvä hoitaa edellisenä päivänä eli viime hetken tankkaus on myöhäistä. Jos et liiku aikaisin niin aamupalan yhteyteen ei ole tarpeellista syödä isoa hiilariannosta että verensokeri ei heittele liikaa ja ettei tule siitä johtuvia vireystason romahduksia kesken päivää. Pyri pitämään verensokeritasot tasaisena päivällä.
Älä yritä turhaan kieltää tai rajoittaa itseltäsi mitään. Herkkuja/himoja saa ja pitää kuunnella muutaman kerran kuussa. Esim. karkin syöminen silloin tällöin ei ole paha asia kunhan se ei johda siihen että ajattelee että nyt ''dieetti'' on pilalla ja olen epäonnistunut. Terveenä oleminen on elämäntapa ja pitkä matka, ei mikään parin kuukauden pikaratkaisu tai tavoite. Pienet ei niin fiksut asiat eivät vaikuta oikeasti pitkällä tähtäimellä mihinkään, kun isot linjat eli oikea ruoka ja kunnollinen lepo ja järkevä liikunta ovat kunnossa.
Hallitse stressiä ja liiku
Hengitä syvään vatsaan ja rauhoitu päivittäin. Eli löydä oma keinosi ’’meditoida’’. Tee asioita mistä tykkäät täysillä.
Liikuskele päivittäin eli älä istu/makaa koko päivää. Jos teet istumatyötä, nouse väh. kerran tunnissa. Arkiliikunta eli kävely, portaiden käyttäminen, seisominen ja kaupassa käyminen ilman autoa on erittäin hyvää liikuntaa kaikille. Varsinkin ihmisille jotka istuvat paljon töissä ja himassa.
Kun nouset töissä ylös niin tee jotain venyttävää/avaavaa ja aktivoivaa liikettä. Kuminauhalla, syväkyykyssä hengaamalla tai vaikka pakaroita puristamalla. Opettele hallitsemaan keskivartalo ja tuottamaan liikettä tukeva paine/lukko keskivartaloon. Keskivartalon hallinta ja edellämainitun jännityksen/lukon hallinta on erittäin tärkeätä kaikessa liikkeessä ja terveen kehon toiminnassa.
Voimaile 2-3 kertaa viikossa. Älä käytä koneita, paitsi pyörää, liikkumiseen. Haasta kehoasi ajoittain aka kyykkää, nosta, työnnä ja vedä raskaita esineitä. Juokse välillä täysiä.
Haasta myös mieltäsi. Lukemalla, pohtimalla, opettelemalla uutta ja tekemällä asioita välillä eri tavalla kuin yleensä (esim. vasemmalla kädellä ym).
T,
Samu Kinnunen, B. Buttocks
Tunnisteet:
aikuinen,
aivot,
biohakkerin käsikirja,
elämä,
hyvinvointi,
ilo,
keskivartalo,
liikunta,
luominen,
maastaveto,
masennus,
onnellisuus,
ruoka,
unettomuus,
uni
sunnuntai 8. marraskuuta 2015
Kirja-arviointi: Hormonitasapaino, Kaisa Jaakkola
Sain vihdoinkin luettua Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino kirjan minkä ostin Optimal Performance Centerin:n avajaisista. Kirjaa saa siis muualtakin :) Ja se kannattaakin lukea. Olet sitten terveydestäsi kiinnostunut, tavis (jonka pitäisi olla terveydestään kiinnostunut :) ) tai liikunta- ja terveysalan ammattilainen, eli kuka tahansa. Kaisalla on paljon omia kokemuksia omalta kohdaltaan ja valmennuksistaan sekä sekalaisista koulutuksista alalta.
Kirjan nimi voi olla harhaanjohtava tavan tallaajalle, tavallaan, tavallaan ei koska jos keho ei toimi oikein tai ole täysin terve näkyy se aina jossain epätasapainossa. Koska keho toimii hormoneilla ja muilla pienillä ja kivoilla mekanismeilla :) En itse ole hyvä yksityiskohtien ja pienten mekanismien kanssa ja kirja sisältää paljon sitäkin. Vaikka ne eivät yleensä vaan jää muistiin, on niistäkin hyvä lueskella. Ja mun ja monen muun mielestä hyvinvoinnissa ja terveydessä oleellista ei ole kaikkien mekanismien syvällinen ymmärtäminen ja liiallinen ''hifistely'' ei ole olennaista (hifistelystäkin on tietty hyötyä ja Kaisakin kehottaa säännölliseen käyttöön tiettyjä lisäravinteita, varsinkin nykymaailmassa) vaan Kaisankin ohjenuora kaikille on perusteiden haltuunotto. Eli ravinto, lepo, stressinhallinta ja sopiva liikunta. Eli aika perusjuttuja mistä minäkin olen kirjoittanut. Kannattaa pitää peruspilarit aina kunnossa ennenkuin tulee oikeita ongelmia. Puhun myös omasta kokemuksesta. Tietysti tietyt tilanteet, esim. vatsan ja suoliston ongelmat vaativat myös hifistelyä.
Kirjasta saa siis todella paljon ideoita siihen mikä omassa terveydessä voi mättää. On se ongelma sitten hormonitasapainossa, vatsan bakteerikannassa ja vatsahapoissa, ''myrkyissä'', stressinhallinnassa/levon putteessa tai ravinnossa. Mutta kaiken selvittämiseen ei tietenkään aina pysty yksin joten asioista mistä et pääse yli yksin kannattaa kysellä osaavalta lääkäriltä tai muilta ammattilaisilta.
Ei kai tästä enempää :) lue se :)
T,
Samwais
Ps. Kaisan nettisivu ei jostain syystä toiminut mutta sieltä ja hänen facebook sivulta kannattaa katsoa lisäinfoa mm. lisäravinteista.
Kirjan nimi voi olla harhaanjohtava tavan tallaajalle, tavallaan, tavallaan ei koska jos keho ei toimi oikein tai ole täysin terve näkyy se aina jossain epätasapainossa. Koska keho toimii hormoneilla ja muilla pienillä ja kivoilla mekanismeilla :) En itse ole hyvä yksityiskohtien ja pienten mekanismien kanssa ja kirja sisältää paljon sitäkin. Vaikka ne eivät yleensä vaan jää muistiin, on niistäkin hyvä lueskella. Ja mun ja monen muun mielestä hyvinvoinnissa ja terveydessä oleellista ei ole kaikkien mekanismien syvällinen ymmärtäminen ja liiallinen ''hifistely'' ei ole olennaista (hifistelystäkin on tietty hyötyä ja Kaisakin kehottaa säännölliseen käyttöön tiettyjä lisäravinteita, varsinkin nykymaailmassa) vaan Kaisankin ohjenuora kaikille on perusteiden haltuunotto. Eli ravinto, lepo, stressinhallinta ja sopiva liikunta. Eli aika perusjuttuja mistä minäkin olen kirjoittanut. Kannattaa pitää peruspilarit aina kunnossa ennenkuin tulee oikeita ongelmia. Puhun myös omasta kokemuksesta. Tietysti tietyt tilanteet, esim. vatsan ja suoliston ongelmat vaativat myös hifistelyä.
Kirjasta saa siis todella paljon ideoita siihen mikä omassa terveydessä voi mättää. On se ongelma sitten hormonitasapainossa, vatsan bakteerikannassa ja vatsahapoissa, ''myrkyissä'', stressinhallinnassa/levon putteessa tai ravinnossa. Mutta kaiken selvittämiseen ei tietenkään aina pysty yksin joten asioista mistä et pääse yli yksin kannattaa kysellä osaavalta lääkäriltä tai muilta ammattilaisilta.
Ei kai tästä enempää :) lue se :)
T,
Samwais
Ps. Kaisan nettisivu ei jostain syystä toiminut mutta sieltä ja hänen facebook sivulta kannattaa katsoa lisäinfoa mm. lisäravinteista.
maanantai 2. marraskuuta 2015
Harjoittelun huonoja puolia
Kuten kaikki tietää liikkumisen hyödyt (?), aattelin kirjoittaa harjoittelun (lähinnä saliharjoittelun) huonoista puolista.
- Kroppaan sattuu treenin jälkeen. Muutos on aina liian vaikeaa ja kun tuntuu pahalta niin kannattaa lopettaa.
- Uusien taitojen oppiminen on vaikeaa ja vaatii aikaa.
- Joudut lähtemään treenipaikalle ja joudut käyttämään kallista aikaasi joka on pois mm. teeveestä, internetistä ja sosiaalisesta mediasta. Pahimmassa tapauksessa joudut kommunikoimaan muiden treenaajien kanssa.
- Joudut syömään enemmän. Kun treenaat, ruokahalusi lisääntyy ja joudut oikeasti miettimään mikä on terveydellesi hyväksi.
- Joudut lepäämään enemmän ja edelleen, joudut oikeasti miettimään mikä on terveydellesi hyväksi. Ja kun joudut lepäämään enemmän on sekin taas pois internetistä, ryyppäämisestä ym. kivasta.
- Painosi voi jopa lisääntyä! Kun joudut syömään ja lepäämään vähän enemmän, saatat saada lisää rumia lihaksia.
- Rahasi menee harrastuksiin ja varusteisiin eikä vaikka bic mac ateriaan, karkkipussiin tai muuhun roskaruokaan.
maanantai 26. lokakuuta 2015
Lisää sekavaa settiä mutoksesta ja tavoista
Oon vissiin aiemminkin kirjoittanut muutoksesta. Aattelin kirjoitella lisää omista kokemuksistani ja ihan yleisessä tiedossa olevista mutta laiminlyödyistä jutuista. :) Ajatukset näistä asioista on taas minulle ajankohtaisia koska mulla on (taas :) ) menossa pieni skarppausjakso. Ja mitä sinun tästä pitäisi saada irti? Koska tämä ei ole välttämättä pelkästään minun ajatusten purkamista ja avoimuuden opetelua tai ''luovuuden'' kehittämistä niin ehkä ideoita siihen mitä sinä voisit muuttaa elämästäsi :) Lopussa pieni lista mitä kannattaa miettiä oman hyvinvoinnin kannalta.
Miksi taas skarppausjakso? Koska en ole vieläkään täysin toipunut kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksista. Vaikka labratulokset ja tyroksiiniannokset ovat olleet kohdillaan jo alkukesästä saakka, fiilis ei ole edelleenkään kuin voittajalla. Toipuminen voi kyllä viedä todella pitkään koska mun ongelmat ovat todennäköisesti olleet päällä ainakin jossain määrin jo lukioajoista saakka. Syitä on todennäköisesti monia. Unen saannin (ajoittainen) vaikeus, liian lyhyet unet (vaikka olen sängyssä joka yö vähintään 8,5 tuntia), todennäköisesti liian alhainen kalorimäärä (tein testin kesällä missä ihan mittailin syömäni ruokamäärän), liian ''kova'' treeni aikoinaan ja nykytilanteeseen verrattuna ehkä myös nykyään, tyytymättömyys arkeen eli menneeseen paskaduuniini ja muuhun pikkukivaan ja stressiä aiheuttavaan mm. vatsavaivat, masennus jne. Ehkä myös parisuhteen puute :D ainakin itselläni.
Unesta
Vaikka nukun/yritän nukkua joka yö nykytietämyksen mukaan ja myös verrattuna muuhun populaatioon hyvän määrän, ei se vaan riittävän. Tai nukun väärään aikaan. Ihmisen unisyklihän on n. 1,5 tunnin mittainen ja perus 7,5 tuntia on siis n. viisi sykliä. Jos siis saa heti unenpäästä kiinni, 8 tuntia sängyssä voisi olla siis ihan hyvä määrä. Mutku ei ilmeisesti oo. Tai nukun siis väärään aikaan eli rytmi on pyllyllään. Nykytietämyksen mukaan liian myöhään nukkumaan meneminen ei ole yhtä terveellistä kuin aiemmin nukkumaan meneminen. Eli ihmisen pitäisi nukkua auringon mukaan aka luonnollisesti rytmissä mutta suomessa se ei aina ole ihan mahdollista. Mutta siihenkin on keinonsa. Niistä lisää alempana.
Aiemmin nukkumaan meneminen ei tietysti aina ole helppoa koska on kaikenmaailman houkutuksia/turhakkeita (kai) mikä estää tai antaa tekosyyn olla menemättä nukkumaan. Tv, penkkiurheilu, tietokoneet/kännykät, videopelit ja muu viihde muutaman mainitakseni. Mutta miksi annamme erinäisten syiden valvottaa turhaan? En tiedä. Mutta itse yritän nyt taas pitää paremmin kiinni itseni kanssa sovituista säännöistä terveyden, hyvinvoinnin ja onnellisuuden tavoittelussa. Unen merkitystä itselleni en ole vielä täysin päässyt todistamaan koska mm. viikonloppuisin sitä yleensä valvoo vähän pidempään kuin olisi hyväksi. Onhan se ymmärrettävää kun sosiaaliset suhteet sitä yleensä vaatii :) Mutta jos nukut (toivottavasti) sen suositellun n. 8 tunnin määrän enivei, eikö olisi parempi että tekisit sen terveytesi ja stressintapon vaatimalla tavalla? Eli menisit ajoissa nukkumaan. Millä perustelet sitten tämän itsellesi? Päivässä on kuitenkin se 24 tuntia, aina. Jos menet ajoissa nukkumaan nouset myös aiemmin eli sulla on käytössä sama aika heräämisajasta riippumatta. Eri asia on tietenkin se jos nukut liian vähän, mitä kenenkään ei kannata tehdä. Ja jos nouset aiemmin olet tehnyt päivän askareet aikaisemmin ja sulle jää ihan yhtä hyvin aikaa tehdä asiat ennen kuin on yö myöhä. Ja jos tuntuu että aika ei riitä, todennäköisesti on tarpeen karsia elämästä turha paska pois.
Mikä sitten on hyvä aika mennä nukkumaan? Jotkut sanoo että mahdolisimman paljon ennen 12. Eli 21-23 välissä varmaan :) ja herätä 6-7 aikaan. Kuulostaako ankealta? Ehkä, mutta itse en ainakaan halua olla nykyfiiliksissä lopunelämääni tai saada jotain muuta kivaa oireyhtymää kuin kilpirauhasenvajaatoiminta. Jos menen nukkumaan 2130 ja herään seiskalta. Menen (menisin) töihin ja pääsen kotiin ennen neljää. Neljältä voi mennä vaikka treenaamaan ja senkin jälkeen jää aika paljon aikaa tehdä muuta kivaa. Itselle tämä kiva on mm. kitaransoittoa, laulua, videopelien pelaamista ja netflixiä ym. Itsehän olen tällä hetkellä lomautettuna joten periaatteessa mulla ei ole velvollisuuksia mennä nukkumaan tai herätä ajoissa. Ja kun mulla ei ole muitakaan velvollisuuksia kuten vaimo/perhe, joku voisi sanoa että mun ei ole syytä noudattaa järkevää rytmiä ja moni haluaisi varmaan mun tän hetkisen vapauden :) Mutta ei se oman kokemuksen mukaan tee hyvää. Koska kroppa tykkää rutiinista. Ja jos mulla/sulla on vapaus tehdä asioita omaan tyyliin miksi tehdä se niin että voit huonosti? Mä en keksi mitään järkevää syytä. Ja mun mielestä kuulostaa ihan kivalta että saa nukuttua tarpeeksi ja voi hyvin :) Mun tapauksessa tää tarkoittaa varmaan kuutta unisykliä aka todennäköisesti mun pitää olla sängyssä vähintään 9,5 tuntia :D Se ei ole minulta pois mistään oikeasti tärkeästä. Eikä todennäköisesti sinultakaan olisi...?
Onhan se rytmin muutos vaikeata kun voi paskasti ja haluaisi levätä enemmän vaikka viikonloppuisin. Mut mikään muutos ei yleensä tapahdu heti ja se vaatii jonkin verran sisua. Mutta väitän että se on sen arvoista.
Syömisestä
Itselle selvisi kesällä että on tullut syötyä kalorimääräisesti vähän liian vähän eikä se pitemmässä kaavassa ole todellakaan terveellistä. Veikkaan silti että olen aina syönyt huomattavasti enemmän kuin moni minun lähipiiristäni ja ystävistäni. Tämä saattoi johtaa mulla kilppariongelmiin tai on varmaan ainakin osasyyllinen. Harva ihminen syö tänä päivänä oikeasti tarpeeksi. Ja säännöllisesti. Varsinkaan kuntoilijat. Itse olen syönyt aina näläntunteen mukaan mutta kun tulee liikuttua suhteellisen paljon se ei ole riittänyt. Ja kun 2010 lopetin vilja ja maitotuotteiden käytön, kalorimäärä todennäköisesti tippui koska vedin aika pitkälti ruisleipäjugurttimyslilinjalla. Lisäksi huonot ruokatavat vaikuttavat mm. insuliinin ja sitä kautta myös monien muiden hormonien toimintaan.
Nykyään vedän aika paljon riisiä ja perunaa mikä on korjannut tilannetta. Proteiinia olen saanut aina tarpeeksi. Liian vähästä syömisestä tulee ongelma siinä vaiheessa kun esim. paino nousee ja koittaa sitten rajoittaa syömistään lisää. Siihen kun lisää kovaa rääkkitreeniä tai maratonitreenin vielä vähemmillä kaloreilla ja hiilareilla sekä ''kiireellä'' ja liian vähällä levolla ryyditettynä, soppa on kasassa. Hyvin yksinkertaistettuna sanottuna, ei se kroppa toimi oikein jos se ei saa rakennusaineita ja polttoainetta. Ikävä kyllä kaikenmaailman pussikuurit ja pikaiseträäkkitreenit ovat saaneet paljon julkisuutta ja kyllähän niillä tuloksia saa alkuun mutta tervettä se ei ole. Mulla ei riitä asiantuntemus kirjoittaa näistä asioista tarkemmin mutta ihan maalaisjärjellä kehotan ihmisiä syömään enemmän :) Kokonaisuuden puutteista myös syömisen suhteen voit todistaa ihan allekirjoittaneesta. Jos luulet syöväsi tarpeeksi niin haastan sut syömään yhden päivän kanssani ;) Esim. säännöllisellä treenillä itselleni liian vähän on vaikka 2500 kaloria ja se on aika paljon sapuskaa.
Miten sitten kannattaa syödä? No mahdollisimman käsittelemätöntä ja laadukasta ruokaa tietty. Mitä lyhyempi tuoteselostus tai mielellään sen puute sitä parempi. Ite en kyl käytä maito- tai viljatuotteita mutta en minä sitä muille tuputa mutta kannustan sinuakin miettimään omaa terveyttäsi ja mitä suuhusi panet. Ihmisen ei kuulu olla säännöllisesti sairas piste
Ei ruoasta silleen kannata liikaa ottaa stressiä. 3-5 ateriaa päivässä on ihan tarpeeksi. Proteiinia joka aterialle, kylkeen kasviksia ja/tai marjoja (ja esim. riisiä tai perunaa). Proteiinia pitäisi syödä ihan virallistenkin suositusten puolesta vähintään ''ihannepainon'' verran. Treenaaville sit enemmän, luonnollisesti. Hiilarit kantsii ottaa enemmän liikunnan yhteydessä eli periaatteessa aamulla ei kannata vetää hiilaripommia vaan proteiini ja rasvapainoitteisempi ateria. Ja aamulla ja lounaalla kantsii syödä reilusti. Illalla voi kokeilla unta tukemaan hiilariannosta. Oma lääkärini suositteli kokeilemaan jopa 100 g hiilariannosta. Hiilarit ei siis tarkoita sokeria vaan enemmänkin tärkkelypitoista settiä eli riisiä, bataattia ja perunaa. Ja tietysti marjoja ja hedelmiä sopivasti :)
Stressistä ja mielenterveydestä, tavoista ja liikunnasta
Stressi ja mielenterveys meinaa tässä yhteydessä (ja mun mielestä muutenkin) kaikkea kehoa rasittavaa ärsykettä ja toimintaa. Siihen kuuluu siis mm. yllämainitut asiat ja kaikennäköistä muuta arjesta kuten esim. liikunta, ''kiire'', meteli, ruuhka, alkoholi, tupakkatuotteet jne. Liika stressi on aina liikaa huolimatta siitä mielletäänkö se hyväksi vai pahaksi. Esim. Liikunta vs liian kuormitettu työ. Nykytilanteessani välillä mietin reenaanko liikaa? Ehkä. Onko sikarit turha stressitekijä? (onhan se :) lopettaminen kesken, ostin nicorettea testiin avuksi :) ) Stressaanko jännityoireita liikaa? (joo tottakai, ei oo kivaa). Stressaanko tulevaisuutta? Ehkä :) Onko yksikin alkoholiannos liikaa? Ehkä. Stressaanko edelleen nukkumista? Jonnin verran. Eri asteinen masennus? Ei kivaa.
Fudiksissa ja lätkissä tulee ainakin vedettyä yleensä loppuun asti täysillä :) Mikä ei varmaan ole hyvä idea, täytyy rauhoittua tulevilla kausilla. Salilla olen alkanut nyt taas käymään säännöllisesti joka toinen tai kolmas päivä. Liekö liikaa? En tiedä, pitää ainakin saada tuo uni kuntoon niin näkee palautumisen tason. En mä mitään rääkkitreeniä kuitenkaan vedä. Tupakointia nyt ei varmaan kukaan voi puolustella :) vaikka olenkin kokenut huikeita hetkiä sikari suussani, ei se ole oikeasti tarpeellista. Kesäisin on tullut aina poltettua ''liikaa'' omasta mielestäni. Jännitysoireet (lähinnä tuo suolen toiminta) rajoittavat ihan elämistä ja asioiden tekemistä. Tulevaisuudesta olen sen verta määrätietoinen nykyään että etenen pikkuhiljaa sinne suuntaan että pystyn nauttimaan siitä mitä teen päivittäin. Eli siitä ei tarvii olla huolissaan. Alkoholin käyttöni on aina ollut hallussa mutta siitä on tullut tavallaan rutiinia ja yleensä jää vain paska maku vaikka yleensä onkin hauskaa. Joten mielestäni yksikin annos on liikaa koska tiedän tekeväni itselleni hallaa ja ihan tutkitusti se vaikuttaa uneen ja palautumiseen. Nukkumisen kanssa on edelleen ongelmia mutta uskon että oikean rytmin löytyminen ja määrän lisääminen auttaa. On mulla apuna muutamia juttuja myös :) (Sinistä valoa suodattavat lasit, piikkimatto, täysin pimeä huone ja doupitkin) Vaikken varmaan enää oikeastaan masentunut olekaan, fiilis ei ole aina paras mahdollinen mutta laitan sen nykyään lähinnä tuon väsymyksen ja unen vähyyden piikkiin. Olen minä syvemmälläkin ollut mutta olen aina ollut sen verta velvollisuuden tuntoinen ja hoitanut asiani enkä ole jäänyt sängynpohjalle makaamaan. Paitsi joskus amk aikoina :)
Edellä mainitut on arkisia ja mun elämään kuuluvia hallitsevampia stressitekijöitä. Osasta haluan päästä eroon ja osaa muutan omaan tilanteeseeni sopivaksi. Osaan ongelmista olen löytänyt avun itsekseni ja itsestäni, osaan tarvitsen vielä todennäköisesti apua.
Lopuksi
Niinkuin aiemmin mainitsin, muutos ei ikinä ole nopeaa varsinkaan silloin jos haluamme muuttaa usein tekemiämme asioita.Ja muutosta kannattaa lähteä tekemään pikkuhiljaa yksi askel kerrallaan.
Yllä siis esimerkkejä omasta elämästäni ja asioista mihin tiedän itse tarvitsevani muutosta ja alla esimerkkejä mitä kannattaa pohtia omassa elämässäsi:
- Syötkö tarpeeksi ja säännöllisesti? Eli vähintään aamupala, lounas ja päivällinen. Syö aina tarpeeksi. Joka aterialle proteiinia ja rehuja. Jos et syö aamupalaa, aloita lisäämällä se.
- Et syö tarpeeksi rehuja? No aloita lisäämällä jollekin aterialle vaikka porkkana.
- Onko paljon makeannälkää/napostelun tarvetta? Todennäköisesti et syö tarpeeksi ja säännöllisesti tai stressin ja insuliinin kanssa on ongelmia.
- Nukutko tarpeeksi? 7-8 tuntia tai tarpeen mukaan enemmän 21-23--6-8 välillä. Kenenkään ei ole pakko katsoa telkkaria tai lojua netissä iltaisin kun pitäisi olla nukkumassa. Tekniikka kiinni väh. tunti ennen nukkumaanmenoa. Kahvi ym. piristeet kannataa lopettaa ensimmäisenä jos on unen kanssa ongelmia. Ei se alkoholikaan auta unen laadun kanssa. Tee ohjattua rentoutumista tai keskity syvään vatsahengitykseen. Itse makoilen melkein joka ilta piikkimatolla lukien ja hengitykseen keskittyen. Pimennä huone, käytä sinistä valoa suodattavia laseja.
- Oletko onnellinen arjessa? Jos et, muuta asiat mistä et tykkää. Helpommin sanottu kuin tehty mutta se on sen arvoista. Länkkäreinä meillä on aika paljon vaikutusvaltaa siihen mitä teemme päivittäin. (Tämä pätee siis kaikkeen tekemiseen ja elämään)
- Liikutko liikaa tai liian vähän? Jos on väsynyt niin kannattaa mieluummin jättää kovat reenit väliin. Jos liikut liian vähän, liiku enemmän :) Joka päivä kantsii ainakin hyötyliikkua tai ainakin käydä kävelyllä. Iltakävely auttaa myös rentoutumaan ja nukkumaan. Itse suosittelen kyykkäämään, mavettamaan, työntämään ja vetämään säännöllisesti.
- Jos koet että sinulla on ongelma mistä et pääse eroon, myönnä se itsellesi ja hanki apua ja puhu asioista eli ole avoimempi. Mm. siksi tämä blogi itsellä. Pieniä askelia kerrallaan :)
- Ole kiitollinen hyvistä asioista päivittäin. Tähän pitää itsekin tutustua tarkemmin :)
- Sosiaaliset suhteet ja rakkaus ovat myös tärkeitä. Hengaile kivojen ihmisten (ei pelkästään donkkaillen) ja perheen kanssa enemmän. Ihminen on kuitenkin lauma eläin ja niin edelleen.
-Harrasta säännöllissesti jotain mistä tykkäät täysillä.
Muuta? Ehkä, nyt ei tuu muuta mieleen :) Nää tekstit on aika sekavia ajatusjuoksuja.
T,
Keklumestari
Miksi taas skarppausjakso? Koska en ole vieläkään täysin toipunut kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksista. Vaikka labratulokset ja tyroksiiniannokset ovat olleet kohdillaan jo alkukesästä saakka, fiilis ei ole edelleenkään kuin voittajalla. Toipuminen voi kyllä viedä todella pitkään koska mun ongelmat ovat todennäköisesti olleet päällä ainakin jossain määrin jo lukioajoista saakka. Syitä on todennäköisesti monia. Unen saannin (ajoittainen) vaikeus, liian lyhyet unet (vaikka olen sängyssä joka yö vähintään 8,5 tuntia), todennäköisesti liian alhainen kalorimäärä (tein testin kesällä missä ihan mittailin syömäni ruokamäärän), liian ''kova'' treeni aikoinaan ja nykytilanteeseen verrattuna ehkä myös nykyään, tyytymättömyys arkeen eli menneeseen paskaduuniini ja muuhun pikkukivaan ja stressiä aiheuttavaan mm. vatsavaivat, masennus jne. Ehkä myös parisuhteen puute :D ainakin itselläni.
Unesta
Vaikka nukun/yritän nukkua joka yö nykytietämyksen mukaan ja myös verrattuna muuhun populaatioon hyvän määrän, ei se vaan riittävän. Tai nukun väärään aikaan. Ihmisen unisyklihän on n. 1,5 tunnin mittainen ja perus 7,5 tuntia on siis n. viisi sykliä. Jos siis saa heti unenpäästä kiinni, 8 tuntia sängyssä voisi olla siis ihan hyvä määrä. Mutku ei ilmeisesti oo. Tai nukun siis väärään aikaan eli rytmi on pyllyllään. Nykytietämyksen mukaan liian myöhään nukkumaan meneminen ei ole yhtä terveellistä kuin aiemmin nukkumaan meneminen. Eli ihmisen pitäisi nukkua auringon mukaan aka luonnollisesti rytmissä mutta suomessa se ei aina ole ihan mahdollista. Mutta siihenkin on keinonsa. Niistä lisää alempana.
Aiemmin nukkumaan meneminen ei tietysti aina ole helppoa koska on kaikenmaailman houkutuksia/turhakkeita (kai) mikä estää tai antaa tekosyyn olla menemättä nukkumaan. Tv, penkkiurheilu, tietokoneet/kännykät, videopelit ja muu viihde muutaman mainitakseni. Mutta miksi annamme erinäisten syiden valvottaa turhaan? En tiedä. Mutta itse yritän nyt taas pitää paremmin kiinni itseni kanssa sovituista säännöistä terveyden, hyvinvoinnin ja onnellisuuden tavoittelussa. Unen merkitystä itselleni en ole vielä täysin päässyt todistamaan koska mm. viikonloppuisin sitä yleensä valvoo vähän pidempään kuin olisi hyväksi. Onhan se ymmärrettävää kun sosiaaliset suhteet sitä yleensä vaatii :) Mutta jos nukut (toivottavasti) sen suositellun n. 8 tunnin määrän enivei, eikö olisi parempi että tekisit sen terveytesi ja stressintapon vaatimalla tavalla? Eli menisit ajoissa nukkumaan. Millä perustelet sitten tämän itsellesi? Päivässä on kuitenkin se 24 tuntia, aina. Jos menet ajoissa nukkumaan nouset myös aiemmin eli sulla on käytössä sama aika heräämisajasta riippumatta. Eri asia on tietenkin se jos nukut liian vähän, mitä kenenkään ei kannata tehdä. Ja jos nouset aiemmin olet tehnyt päivän askareet aikaisemmin ja sulle jää ihan yhtä hyvin aikaa tehdä asiat ennen kuin on yö myöhä. Ja jos tuntuu että aika ei riitä, todennäköisesti on tarpeen karsia elämästä turha paska pois.
Mikä sitten on hyvä aika mennä nukkumaan? Jotkut sanoo että mahdolisimman paljon ennen 12. Eli 21-23 välissä varmaan :) ja herätä 6-7 aikaan. Kuulostaako ankealta? Ehkä, mutta itse en ainakaan halua olla nykyfiiliksissä lopunelämääni tai saada jotain muuta kivaa oireyhtymää kuin kilpirauhasenvajaatoiminta. Jos menen nukkumaan 2130 ja herään seiskalta. Menen (menisin) töihin ja pääsen kotiin ennen neljää. Neljältä voi mennä vaikka treenaamaan ja senkin jälkeen jää aika paljon aikaa tehdä muuta kivaa. Itselle tämä kiva on mm. kitaransoittoa, laulua, videopelien pelaamista ja netflixiä ym. Itsehän olen tällä hetkellä lomautettuna joten periaatteessa mulla ei ole velvollisuuksia mennä nukkumaan tai herätä ajoissa. Ja kun mulla ei ole muitakaan velvollisuuksia kuten vaimo/perhe, joku voisi sanoa että mun ei ole syytä noudattaa järkevää rytmiä ja moni haluaisi varmaan mun tän hetkisen vapauden :) Mutta ei se oman kokemuksen mukaan tee hyvää. Koska kroppa tykkää rutiinista. Ja jos mulla/sulla on vapaus tehdä asioita omaan tyyliin miksi tehdä se niin että voit huonosti? Mä en keksi mitään järkevää syytä. Ja mun mielestä kuulostaa ihan kivalta että saa nukuttua tarpeeksi ja voi hyvin :) Mun tapauksessa tää tarkoittaa varmaan kuutta unisykliä aka todennäköisesti mun pitää olla sängyssä vähintään 9,5 tuntia :D Se ei ole minulta pois mistään oikeasti tärkeästä. Eikä todennäköisesti sinultakaan olisi...?
Onhan se rytmin muutos vaikeata kun voi paskasti ja haluaisi levätä enemmän vaikka viikonloppuisin. Mut mikään muutos ei yleensä tapahdu heti ja se vaatii jonkin verran sisua. Mutta väitän että se on sen arvoista.
Syömisestä
Itselle selvisi kesällä että on tullut syötyä kalorimääräisesti vähän liian vähän eikä se pitemmässä kaavassa ole todellakaan terveellistä. Veikkaan silti että olen aina syönyt huomattavasti enemmän kuin moni minun lähipiiristäni ja ystävistäni. Tämä saattoi johtaa mulla kilppariongelmiin tai on varmaan ainakin osasyyllinen. Harva ihminen syö tänä päivänä oikeasti tarpeeksi. Ja säännöllisesti. Varsinkaan kuntoilijat. Itse olen syönyt aina näläntunteen mukaan mutta kun tulee liikuttua suhteellisen paljon se ei ole riittänyt. Ja kun 2010 lopetin vilja ja maitotuotteiden käytön, kalorimäärä todennäköisesti tippui koska vedin aika pitkälti ruisleipäjugurttimyslilinjalla. Lisäksi huonot ruokatavat vaikuttavat mm. insuliinin ja sitä kautta myös monien muiden hormonien toimintaan.
Nykyään vedän aika paljon riisiä ja perunaa mikä on korjannut tilannetta. Proteiinia olen saanut aina tarpeeksi. Liian vähästä syömisestä tulee ongelma siinä vaiheessa kun esim. paino nousee ja koittaa sitten rajoittaa syömistään lisää. Siihen kun lisää kovaa rääkkitreeniä tai maratonitreenin vielä vähemmillä kaloreilla ja hiilareilla sekä ''kiireellä'' ja liian vähällä levolla ryyditettynä, soppa on kasassa. Hyvin yksinkertaistettuna sanottuna, ei se kroppa toimi oikein jos se ei saa rakennusaineita ja polttoainetta. Ikävä kyllä kaikenmaailman pussikuurit ja pikaiseträäkkitreenit ovat saaneet paljon julkisuutta ja kyllähän niillä tuloksia saa alkuun mutta tervettä se ei ole. Mulla ei riitä asiantuntemus kirjoittaa näistä asioista tarkemmin mutta ihan maalaisjärjellä kehotan ihmisiä syömään enemmän :) Kokonaisuuden puutteista myös syömisen suhteen voit todistaa ihan allekirjoittaneesta. Jos luulet syöväsi tarpeeksi niin haastan sut syömään yhden päivän kanssani ;) Esim. säännöllisellä treenillä itselleni liian vähän on vaikka 2500 kaloria ja se on aika paljon sapuskaa.
Miten sitten kannattaa syödä? No mahdollisimman käsittelemätöntä ja laadukasta ruokaa tietty. Mitä lyhyempi tuoteselostus tai mielellään sen puute sitä parempi. Ite en kyl käytä maito- tai viljatuotteita mutta en minä sitä muille tuputa mutta kannustan sinuakin miettimään omaa terveyttäsi ja mitä suuhusi panet. Ihmisen ei kuulu olla säännöllisesti sairas piste
Ei ruoasta silleen kannata liikaa ottaa stressiä. 3-5 ateriaa päivässä on ihan tarpeeksi. Proteiinia joka aterialle, kylkeen kasviksia ja/tai marjoja (ja esim. riisiä tai perunaa). Proteiinia pitäisi syödä ihan virallistenkin suositusten puolesta vähintään ''ihannepainon'' verran. Treenaaville sit enemmän, luonnollisesti. Hiilarit kantsii ottaa enemmän liikunnan yhteydessä eli periaatteessa aamulla ei kannata vetää hiilaripommia vaan proteiini ja rasvapainoitteisempi ateria. Ja aamulla ja lounaalla kantsii syödä reilusti. Illalla voi kokeilla unta tukemaan hiilariannosta. Oma lääkärini suositteli kokeilemaan jopa 100 g hiilariannosta. Hiilarit ei siis tarkoita sokeria vaan enemmänkin tärkkelypitoista settiä eli riisiä, bataattia ja perunaa. Ja tietysti marjoja ja hedelmiä sopivasti :)
Stressistä ja mielenterveydestä, tavoista ja liikunnasta
Stressi ja mielenterveys meinaa tässä yhteydessä (ja mun mielestä muutenkin) kaikkea kehoa rasittavaa ärsykettä ja toimintaa. Siihen kuuluu siis mm. yllämainitut asiat ja kaikennäköistä muuta arjesta kuten esim. liikunta, ''kiire'', meteli, ruuhka, alkoholi, tupakkatuotteet jne. Liika stressi on aina liikaa huolimatta siitä mielletäänkö se hyväksi vai pahaksi. Esim. Liikunta vs liian kuormitettu työ. Nykytilanteessani välillä mietin reenaanko liikaa? Ehkä. Onko sikarit turha stressitekijä? (onhan se :) lopettaminen kesken, ostin nicorettea testiin avuksi :) ) Stressaanko jännityoireita liikaa? (joo tottakai, ei oo kivaa). Stressaanko tulevaisuutta? Ehkä :) Onko yksikin alkoholiannos liikaa? Ehkä. Stressaanko edelleen nukkumista? Jonnin verran. Eri asteinen masennus? Ei kivaa.
Fudiksissa ja lätkissä tulee ainakin vedettyä yleensä loppuun asti täysillä :) Mikä ei varmaan ole hyvä idea, täytyy rauhoittua tulevilla kausilla. Salilla olen alkanut nyt taas käymään säännöllisesti joka toinen tai kolmas päivä. Liekö liikaa? En tiedä, pitää ainakin saada tuo uni kuntoon niin näkee palautumisen tason. En mä mitään rääkkitreeniä kuitenkaan vedä. Tupakointia nyt ei varmaan kukaan voi puolustella :) vaikka olenkin kokenut huikeita hetkiä sikari suussani, ei se ole oikeasti tarpeellista. Kesäisin on tullut aina poltettua ''liikaa'' omasta mielestäni. Jännitysoireet (lähinnä tuo suolen toiminta) rajoittavat ihan elämistä ja asioiden tekemistä. Tulevaisuudesta olen sen verta määrätietoinen nykyään että etenen pikkuhiljaa sinne suuntaan että pystyn nauttimaan siitä mitä teen päivittäin. Eli siitä ei tarvii olla huolissaan. Alkoholin käyttöni on aina ollut hallussa mutta siitä on tullut tavallaan rutiinia ja yleensä jää vain paska maku vaikka yleensä onkin hauskaa. Joten mielestäni yksikin annos on liikaa koska tiedän tekeväni itselleni hallaa ja ihan tutkitusti se vaikuttaa uneen ja palautumiseen. Nukkumisen kanssa on edelleen ongelmia mutta uskon että oikean rytmin löytyminen ja määrän lisääminen auttaa. On mulla apuna muutamia juttuja myös :) (Sinistä valoa suodattavat lasit, piikkimatto, täysin pimeä huone ja doupitkin) Vaikken varmaan enää oikeastaan masentunut olekaan, fiilis ei ole aina paras mahdollinen mutta laitan sen nykyään lähinnä tuon väsymyksen ja unen vähyyden piikkiin. Olen minä syvemmälläkin ollut mutta olen aina ollut sen verta velvollisuuden tuntoinen ja hoitanut asiani enkä ole jäänyt sängynpohjalle makaamaan. Paitsi joskus amk aikoina :)
Edellä mainitut on arkisia ja mun elämään kuuluvia hallitsevampia stressitekijöitä. Osasta haluan päästä eroon ja osaa muutan omaan tilanteeseeni sopivaksi. Osaan ongelmista olen löytänyt avun itsekseni ja itsestäni, osaan tarvitsen vielä todennäköisesti apua.
Lopuksi
Niinkuin aiemmin mainitsin, muutos ei ikinä ole nopeaa varsinkaan silloin jos haluamme muuttaa usein tekemiämme asioita.Ja muutosta kannattaa lähteä tekemään pikkuhiljaa yksi askel kerrallaan.
Yllä siis esimerkkejä omasta elämästäni ja asioista mihin tiedän itse tarvitsevani muutosta ja alla esimerkkejä mitä kannattaa pohtia omassa elämässäsi:
- Syötkö tarpeeksi ja säännöllisesti? Eli vähintään aamupala, lounas ja päivällinen. Syö aina tarpeeksi. Joka aterialle proteiinia ja rehuja. Jos et syö aamupalaa, aloita lisäämällä se.
- Et syö tarpeeksi rehuja? No aloita lisäämällä jollekin aterialle vaikka porkkana.
- Onko paljon makeannälkää/napostelun tarvetta? Todennäköisesti et syö tarpeeksi ja säännöllisesti tai stressin ja insuliinin kanssa on ongelmia.
- Nukutko tarpeeksi? 7-8 tuntia tai tarpeen mukaan enemmän 21-23--6-8 välillä. Kenenkään ei ole pakko katsoa telkkaria tai lojua netissä iltaisin kun pitäisi olla nukkumassa. Tekniikka kiinni väh. tunti ennen nukkumaanmenoa. Kahvi ym. piristeet kannataa lopettaa ensimmäisenä jos on unen kanssa ongelmia. Ei se alkoholikaan auta unen laadun kanssa. Tee ohjattua rentoutumista tai keskity syvään vatsahengitykseen. Itse makoilen melkein joka ilta piikkimatolla lukien ja hengitykseen keskittyen. Pimennä huone, käytä sinistä valoa suodattavia laseja.
- Oletko onnellinen arjessa? Jos et, muuta asiat mistä et tykkää. Helpommin sanottu kuin tehty mutta se on sen arvoista. Länkkäreinä meillä on aika paljon vaikutusvaltaa siihen mitä teemme päivittäin. (Tämä pätee siis kaikkeen tekemiseen ja elämään)
- Liikutko liikaa tai liian vähän? Jos on väsynyt niin kannattaa mieluummin jättää kovat reenit väliin. Jos liikut liian vähän, liiku enemmän :) Joka päivä kantsii ainakin hyötyliikkua tai ainakin käydä kävelyllä. Iltakävely auttaa myös rentoutumaan ja nukkumaan. Itse suosittelen kyykkäämään, mavettamaan, työntämään ja vetämään säännöllisesti.
- Jos koet että sinulla on ongelma mistä et pääse eroon, myönnä se itsellesi ja hanki apua ja puhu asioista eli ole avoimempi. Mm. siksi tämä blogi itsellä. Pieniä askelia kerrallaan :)
- Ole kiitollinen hyvistä asioista päivittäin. Tähän pitää itsekin tutustua tarkemmin :)
- Sosiaaliset suhteet ja rakkaus ovat myös tärkeitä. Hengaile kivojen ihmisten (ei pelkästään donkkaillen) ja perheen kanssa enemmän. Ihminen on kuitenkin lauma eläin ja niin edelleen.
-Harrasta säännöllissesti jotain mistä tykkäät täysillä.
Muuta? Ehkä, nyt ei tuu muuta mieleen :) Nää tekstit on aika sekavia ajatusjuoksuja.
T,
Keklumestari
tiistai 22. syyskuuta 2015
Kakkahousun tunnustuksia osa 2: Kakkahousun seikkailu Tallinnassa
Kirjoitin aiemmin omista jännitysongelmistani joten olin hieman vastahakoinen kun isäni kysyi pystyisinkö käydä Tallinnassa hakemassa kellon Malmin kirjastoon ja vähän juomia kun autolla oli tarkoitus mennä. No minä sitten päätin kuitenkin lähteä koska pakko tehdä asioita vaikka jännittäisikin.
Matkaan lähtö kuumotteli ihan niin paljon kun alkuun pelkäsinkin mutta pikaisen terminaalipysähdyksen, tyhjentäytymisen ja ''douppaamisen'' jälkeen uskalsin mennä jonottamaan autojonoon. Inhoan jonottamista varsinkin jos se tehdään autolla eikä ole ''pakopaikkaa'' :) No jonottamisen lomassa uskalsin jopa syödä aamupalaa. Jonotus menikin suht leppoisasti (mutta jännittäen) syöden ja laulaen.
Laivaan päästyäni kävin tekemässä juomien ennakkotilauksen ja samalla skauttailin missä puuterihuoneet sijaitsevat. Sen jälkeen pyöriskelin laivalla ja kävin kaupassakin ostamassa sikareita joita menin sitten polttelemaankin. Sikarien/tupakkatuotteiden roolia omiin jännitysongelmiin olen miettinyt ja kai ne pitäisi lopettaa kokonaan vaikken ''paljon'' poltakaan. Kaikki ylimääräiset stressitekijät ovat nimenomaan ylimääräisiä ja turhia ihmisen hyvinvoinnille.
Sikarin polttelun jälkeen uskalsin mennä kokeilemaan bingoa. En voittanut mutta sain lopun arvonnassa suklaalevyn :) Bingon jälkeen menin puuteroimaan nenääni jonka jälkeen oli pakko lähteä autolle odottamaan. No, odotus meni ihan mukavasti laulellen, taas. Kumma homma että jännitys helpottaa kun sitä ei ajattele liikaa... Mutta fiilis ei ollut kuitenkaan mikään huikea, varsinkin kun pitäisi lähteä ajamaan tuntemattomaan maahan ja kaupunkiin. Douppingin avulla pääsin kuitenkin Tallinnan puolelle suht hyvin. Rupesin syöttämään kännykän GPS:ään kellon noutopaikan osoitetta ja kakkahätä unohtui ja sen tilalle tuli suoranainen paniikki kun kännykkä ei toiminutkaan enkä saanut reittiä toimimaan. Hetken paniikissa sekoiltuani ja eksymistä kuumotelleena ajoin tiensivuun ja yritin saada GPS:ää toimimaan myös kännykän asetuksia säätämällä. No eihän se toiminut mutta sain kartan toimimaan niin että siinä näkyi myös paikka missä olin. Onneksi määränpää ei ollut hirveän pitkällä ja olin kotona katsonut mestan sijainnin. Jos en olisi katsonut olisin varmaan edelleen Tallinnassa :D
Hieman sekoiltuani (yksisuuntainen pätkä sekoitti mun suunnitelmat täysin) löysin määränpäähän ja sain kellon noudettua ilman suurempaa säätöä kun kaupat oli jo tehty Isäni toimesta.Mutta onneksi Virolaiset osaavat usein myös Suomea :D Kellon noudon jälkeen kävin läheisessä kaupassa ostamassa pari tuliaispulloa ja limpparia paniikista kuivuneelle suulle. Sitten suuntasin takaisin satamaan päin ja laitoin auton parkkiin ja kävin pyörimässä kaupoissa ostamassa lisää juomaa :) ja syömässä Taldrik eli lautanen nimisessä grillissä. Ruoka oli oikein hyvää ja tarjoilijat oikein nättejä :) Epämukava vessahädän tunne tuli kyllä takaisin ja oli päällä koko loppureissun ajan mutta luotin doupin voimaan ja selviydyin itseäni nolaamatta kotiin n. 9 aikaan illalla. Tulomatkalla pyörin laivalla muutaman sikarin välillä polttaenja pelailin konsoleita jokusella eurolla.
Mikä on tarinan tarkoitus? Ei varmaan kummempi kun ei näillä mun kirjoituksilla muutenkaan ole kunhan kirjoitan koska mun mielestä tää oli kuumottavahko (ja hauskakin?) kokemus lähes eksymisestä vieraaseen maahan ja ehkä tästäkin voi jotain oppia. Mutta ehkä se että vaikka vanhoista tavoistaan ja mielenvikaisuuksistaan on vaikea päästä eroon niin niiden ei tulisi antaa vaikuttaa elämään ja niihin asioihin mitä haluaisit tehdä. Helpommin sanottu kuin tehty. Vaikka selvisin reissusta itseäni nolaamatta tein sen ''huijaamalla'' enkä usko että se on täysin tervettä, eikä sen pidäkään olla. Ihmisen ei pidä luottaa mihinkään ihmepillereihin tai pikaratkaisuihin (vaikka edellämainittu pitää minun tapauksessa paikkansa liian usein). Itselleni tämä kokemus osoitti jälleen kerran sen että monet elämää epämiellyttäväksi tekevät asiat ovat vain päänsisäisiä ja niitä pystyy/pitäisi pystyä hallitsemaan. Sekin on helpommin sanottu kuin tehty.
Matkaan lähtö kuumotteli ihan niin paljon kun alkuun pelkäsinkin mutta pikaisen terminaalipysähdyksen, tyhjentäytymisen ja ''douppaamisen'' jälkeen uskalsin mennä jonottamaan autojonoon. Inhoan jonottamista varsinkin jos se tehdään autolla eikä ole ''pakopaikkaa'' :) No jonottamisen lomassa uskalsin jopa syödä aamupalaa. Jonotus menikin suht leppoisasti (mutta jännittäen) syöden ja laulaen.
Laivaan päästyäni kävin tekemässä juomien ennakkotilauksen ja samalla skauttailin missä puuterihuoneet sijaitsevat. Sen jälkeen pyöriskelin laivalla ja kävin kaupassakin ostamassa sikareita joita menin sitten polttelemaankin. Sikarien/tupakkatuotteiden roolia omiin jännitysongelmiin olen miettinyt ja kai ne pitäisi lopettaa kokonaan vaikken ''paljon'' poltakaan. Kaikki ylimääräiset stressitekijät ovat nimenomaan ylimääräisiä ja turhia ihmisen hyvinvoinnille.
Sikarin polttelun jälkeen uskalsin mennä kokeilemaan bingoa. En voittanut mutta sain lopun arvonnassa suklaalevyn :) Bingon jälkeen menin puuteroimaan nenääni jonka jälkeen oli pakko lähteä autolle odottamaan. No, odotus meni ihan mukavasti laulellen, taas. Kumma homma että jännitys helpottaa kun sitä ei ajattele liikaa... Mutta fiilis ei ollut kuitenkaan mikään huikea, varsinkin kun pitäisi lähteä ajamaan tuntemattomaan maahan ja kaupunkiin. Douppingin avulla pääsin kuitenkin Tallinnan puolelle suht hyvin. Rupesin syöttämään kännykän GPS:ään kellon noutopaikan osoitetta ja kakkahätä unohtui ja sen tilalle tuli suoranainen paniikki kun kännykkä ei toiminutkaan enkä saanut reittiä toimimaan. Hetken paniikissa sekoiltuani ja eksymistä kuumotelleena ajoin tiensivuun ja yritin saada GPS:ää toimimaan myös kännykän asetuksia säätämällä. No eihän se toiminut mutta sain kartan toimimaan niin että siinä näkyi myös paikka missä olin. Onneksi määränpää ei ollut hirveän pitkällä ja olin kotona katsonut mestan sijainnin. Jos en olisi katsonut olisin varmaan edelleen Tallinnassa :D
Hieman sekoiltuani (yksisuuntainen pätkä sekoitti mun suunnitelmat täysin) löysin määränpäähän ja sain kellon noudettua ilman suurempaa säätöä kun kaupat oli jo tehty Isäni toimesta.Mutta onneksi Virolaiset osaavat usein myös Suomea :D Kellon noudon jälkeen kävin läheisessä kaupassa ostamassa pari tuliaispulloa ja limpparia paniikista kuivuneelle suulle. Sitten suuntasin takaisin satamaan päin ja laitoin auton parkkiin ja kävin pyörimässä kaupoissa ostamassa lisää juomaa :) ja syömässä Taldrik eli lautanen nimisessä grillissä. Ruoka oli oikein hyvää ja tarjoilijat oikein nättejä :) Epämukava vessahädän tunne tuli kyllä takaisin ja oli päällä koko loppureissun ajan mutta luotin doupin voimaan ja selviydyin itseäni nolaamatta kotiin n. 9 aikaan illalla. Tulomatkalla pyörin laivalla muutaman sikarin välillä polttaenja pelailin konsoleita jokusella eurolla.
Mikä on tarinan tarkoitus? Ei varmaan kummempi kun ei näillä mun kirjoituksilla muutenkaan ole kunhan kirjoitan koska mun mielestä tää oli kuumottavahko (ja hauskakin?) kokemus lähes eksymisestä vieraaseen maahan ja ehkä tästäkin voi jotain oppia. Mutta ehkä se että vaikka vanhoista tavoistaan ja mielenvikaisuuksistaan on vaikea päästä eroon niin niiden ei tulisi antaa vaikuttaa elämään ja niihin asioihin mitä haluaisit tehdä. Helpommin sanottu kuin tehty. Vaikka selvisin reissusta itseäni nolaamatta tein sen ''huijaamalla'' enkä usko että se on täysin tervettä, eikä sen pidäkään olla. Ihmisen ei pidä luottaa mihinkään ihmepillereihin tai pikaratkaisuihin (vaikka edellämainittu pitää minun tapauksessa paikkansa liian usein). Itselleni tämä kokemus osoitti jälleen kerran sen että monet elämää epämiellyttäväksi tekevät asiat ovat vain päänsisäisiä ja niitä pystyy/pitäisi pystyä hallitsemaan. Sekin on helpommin sanottu kuin tehty.
Tunnisteet:
aikuinen,
aivot,
elämä,
kehitys,
kiva,
onnellisuus,
seikkailu,
terveys,
unettomuus,
uni
tiistai 7. heinäkuuta 2015
Kakkahousun tunnustuksia: Tekemisen ja tekemättömyyden vaikeudesta part I
Allekirjoitan kyllä edelleen ''ei kiinnosta vittuakaan'' tekstin tai ainakin sen taustalla olleen ajatuksen oman asenteen ja elämänkatsomuksen muutoksesta (en ole kyllä uskaltanut tarkistaa mitä kaikkea sinne kirjoitin :D ) mutta asenteen muutoksesta huolimatta, ''konkreettisten'' asioiden tekeminen tai tekemättä jättäminen on välillä niin pirun vaikeaa. Ja sehän minua ketuttaa. En mä tässä elämässä muuta kadu (kliseisesti) kuin asioita mitä on jäänyt tekemättä ja sanomatta enkä haluaisi jossitella enää tulevaisuudessa. En mä nyt varmaan unelmieni naista tai rokkitähteyttä ole missannut jänistämällä jatkuvasti mutta aiemmin mietin kyllä paljon missä ja kenen kanssa olisin jos... Mutta olen varmaan missanut monta kivaa ihmistä ja monta kivaa seikkailua koska en ole uskaltanut sanoa mitään tai olen sanonut itselleni ei tai et sinä siitä olisi tykännyt tyylistä kakkaa tai en ole oikeasti miettinyt mitä Minä haluan tehdä. Luulen etten mä nyt täysin oma itseni ikinä ole ollut koska on aina ollut suht paska fiilis, henkisesti tahi/sekä fyysisesti. Toivottavasti olen kohta oma itseni.
Eipä mulla kummempia aktiviteetteja nykyään silleen olekaan (varmaan kun olen ollut aina niin ankea niin ei mulle kukaan soittele :D ?) ja niiden rutinoituminen ei aiheuta suurempia ongelmia mutta kyllä mä itseni yleensä löydän himasta muhimasta ellen siis ole tappamassa sieluani hämärässä toimistossa. Eikä se aina niin kivaa ole. Olisi kiva olla vähän spontaanimpi välillä. Ahdistusta/jännitystä voi aiheuttaa jopa vain bussilla keskustaan meneminen tai leffassa käyminen. Eihän ahdistuksessa ja jännittämisessä silleen mitään vikaa ole (stressihän valmistaa kehon johonkin selviytymistä vaativaan :) ) mutta vuosiakausia jatkunut stressitila on vähän niinkuin koko ajan päällä ja sen myötä on vähän vaikea nauttia elämästä tai olla ''tuore''. Koska se vaikuttaa vähän kaikkeen. (Myönnän kyllä välillä pohtivani edelleen yleisellä tasolla mitä jos olisin ollut oma itseni nuorempana?) Lisäksi yksittäisen stressitekijän esim. tuon matkan keskustaan myötä tulee myös kiusallinen ongelma kun vatsa tuppaa menemään sekaisin/vessahädästä tulee jatkuvaa. Yritä siinä sitten tsillata puistossa tai pelata hyvin finaalissa, saatana.
Pitkään luulin vaivojeni johtuvan väärästä ravinnosta mutta nyt olen vakuuttunut siitä että nykyiset ongelmat on suurimmaksi osaksi stressi ja mentaalibalanssiperäisiä. Tästä kertoo varmasti myös se että kilpirauhaseni ei toimi niinkuin sen pitäisi (se on kyllä voinut olla ongelmana jo lukioikäisestä saakka liian kovan treenin ja muun pikkukivan seurauksena). Toki ravinnolla on ollut oma vaikutuksensa ja en meinaa palata aikaisempaan paitsi että rupean tietoisesti syömään enemmän hiilareita :) Ja tietysti pitäisi mennä säännöllisesti nukkumaan, aina. Kesäisin ja vapaalla se on hankalampaa.
Usein en jaksa edes yrittää vaikka haluaisin. Tiedän kyllä että toimimalla näin vahvistan vanhoja ja ei niin hyviä ajatus- ja toimintamalleja. Edistystä on tapahtunut jonkun verran minkä tunnen jo tuosta aiemmin mainitusta asenteen muutoksesta mutta paljon on vielä matkaa konkreettisten asioiden hallitsemiseksi. On se silti välillä vaikeeta. Mun oikeasti ainoa ongelma nykyään on se että voin kakata housuun melkein millon vaan :D En mä esim. itseni nolauksesta tai muiden mielipiteestä ole enää huolissaan. Toki housuun kakkaaminen on noloa mutta lähinnä epäkäytännöllistä jos olet kaukana puhtaista vaatteista. Ehkä mun pitää oppia uskomaan itseeni kehoni herrana ja ottamaan jännittäminen ja stressi aistit sytyttävänä tilana joka valmistaa elämään? Ja vain tehdä asioita mitä haluan, heittäytyä pieneen tai isompaankin seikkailuun, fiiliksestä huolimatta? Ja länkkärinä jonka ainoa ongelma on mahdollinen housuun kakkaaminen, ansaitsen varmaan kakata housuun, työhaastattelussa tai vaikka treffeillä (jos joskus uskallan siis)? :D
Eipä mulla kummempia aktiviteetteja nykyään silleen olekaan (varmaan kun olen ollut aina niin ankea niin ei mulle kukaan soittele :D ?) ja niiden rutinoituminen ei aiheuta suurempia ongelmia mutta kyllä mä itseni yleensä löydän himasta muhimasta ellen siis ole tappamassa sieluani hämärässä toimistossa. Eikä se aina niin kivaa ole. Olisi kiva olla vähän spontaanimpi välillä. Ahdistusta/jännitystä voi aiheuttaa jopa vain bussilla keskustaan meneminen tai leffassa käyminen. Eihän ahdistuksessa ja jännittämisessä silleen mitään vikaa ole (stressihän valmistaa kehon johonkin selviytymistä vaativaan :) ) mutta vuosiakausia jatkunut stressitila on vähän niinkuin koko ajan päällä ja sen myötä on vähän vaikea nauttia elämästä tai olla ''tuore''. Koska se vaikuttaa vähän kaikkeen. (Myönnän kyllä välillä pohtivani edelleen yleisellä tasolla mitä jos olisin ollut oma itseni nuorempana?) Lisäksi yksittäisen stressitekijän esim. tuon matkan keskustaan myötä tulee myös kiusallinen ongelma kun vatsa tuppaa menemään sekaisin/vessahädästä tulee jatkuvaa. Yritä siinä sitten tsillata puistossa tai pelata hyvin finaalissa, saatana.
Pitkään luulin vaivojeni johtuvan väärästä ravinnosta mutta nyt olen vakuuttunut siitä että nykyiset ongelmat on suurimmaksi osaksi stressi ja mentaalibalanssiperäisiä. Tästä kertoo varmasti myös se että kilpirauhaseni ei toimi niinkuin sen pitäisi (se on kyllä voinut olla ongelmana jo lukioikäisestä saakka liian kovan treenin ja muun pikkukivan seurauksena). Toki ravinnolla on ollut oma vaikutuksensa ja en meinaa palata aikaisempaan paitsi että rupean tietoisesti syömään enemmän hiilareita :) Ja tietysti pitäisi mennä säännöllisesti nukkumaan, aina. Kesäisin ja vapaalla se on hankalampaa.
Usein en jaksa edes yrittää vaikka haluaisin. Tiedän kyllä että toimimalla näin vahvistan vanhoja ja ei niin hyviä ajatus- ja toimintamalleja. Edistystä on tapahtunut jonkun verran minkä tunnen jo tuosta aiemmin mainitusta asenteen muutoksesta mutta paljon on vielä matkaa konkreettisten asioiden hallitsemiseksi. On se silti välillä vaikeeta. Mun oikeasti ainoa ongelma nykyään on se että voin kakata housuun melkein millon vaan :D En mä esim. itseni nolauksesta tai muiden mielipiteestä ole enää huolissaan. Toki housuun kakkaaminen on noloa mutta lähinnä epäkäytännöllistä jos olet kaukana puhtaista vaatteista. Ehkä mun pitää oppia uskomaan itseeni kehoni herrana ja ottamaan jännittäminen ja stressi aistit sytyttävänä tilana joka valmistaa elämään? Ja vain tehdä asioita mitä haluan, heittäytyä pieneen tai isompaankin seikkailuun, fiiliksestä huolimatta? Ja länkkärinä jonka ainoa ongelma on mahdollinen housuun kakkaaminen, ansaitsen varmaan kakata housuun, työhaastattelussa tai vaikka treffeillä (jos joskus uskallan siis)? :D
keskiviikko 20. toukokuuta 2015
Simply well, sleep easy, määd mäx ja toiminimi
Aattelin taas tylsyyteeni kirjoitella parista hyvästä jutusta mitä oon kokenut viime aikoina, eipä kummempaa :D otsikko varmaan paljastaa aika paljon jos tietää kyseiset tuotteet.
Simply Well
Simply well on Kristian Ekström nimisen kiropraktikon ja hyvinvointivalmentajan kirjoittama kirja terveeseen elämään ja hyviin ''tapoihin''. Oon jo pitkään halunnut tutustua kirjaan ja sainkin sen lainattua kirjastosta pari viikkoa sitten. Sain kirjan sitten luettua aika nopeasti eli se on aika helppo lukuista kamaa. Ja voin kyllä suositella kaikille omasta terveydestään kiinnostuneille ja miksei myös niille joita terveys ei kiinnosta :D koska terveys on tärkeetä, duh.
Kirjassa on omat osiot levolle, ravinnolle, liikkeelle ja mielelle. joka osiossa on vinkkejä ja faktaa miten keho toimii ja miten eri asiat vaikuttaa toisiinsa eli kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eli ylläripylläri, ihminen on kokonaisuus eikä se toimi jos yksikin edellä mainittu osanen ei toimi kunnolla. Kirja sisältää siis paljon samaa mistä minäkin olen kirjoittanut täällä blogissani. Tietysti paljon kattavammassa (ja viitteillä perustellummassa :D ) muodossa. Kirjassa on myös jonkun verran Kristianin asiakkaiden esimerkkejä miten erilaiset kiputilat, vaivat, väsymykset ym. ovat parantuneet kokonaisuutta/huonoja osasia parannellen. Ja jotkin vaivat voivat parantua myös sellaisilla keinoilla joita ei ole perinteisesti mielletty vaivoihin liittyviksi. Eli vaikka liikunnan vähentäminen yhdistettynä stressin vähentämiseen johtaa laihtumiseen.
Mitä tästä minulle jäi päällimmäiseksi käteen? No, kuten itsekin olen huomannut omasta tilanteestani, stressinhallinnan ja laadukkaan levon merkitystä kaikkeen ei tule vähätellä. Nuorempana huonot tavat eivät välttämättä tunnu ja ihmisillä on muutenkin tapana hakea muutosta vasta silloin kuin jokin menee ''oikeasti'' vikaan. Tämä ei mielestäni ole hyvä idea kuten itsekin olen saanut huomata ja kärsin siitä edelleen. Toipuminen isoista asioista voi kestää jopa vuosia. Ja ehkä myös se että muutosta kannattaa lähteä hakemaan mieluummin että lisää pikkuhiljaa hyvää ennemmin kuin asettaa kieltoja ym. rajoituksia. Kun hyvistä asioista tulee tapa, huonot tavat vähenevät itsestään.
Sleep Easy
Oon aiemminkin donkannut Clipperin ''tee''tuotteita ja olen tätäkin maistellut aiemmin mutta mulla oli taukoa teen juonnista ja myös tästäkin haudutteesta.
Sleep Easyssä on: Kaneli, kamomilla, rooibos, sitruunamelissa, valeriaana, luonnollinen appelsiinimauste.
Ostin siis pitkästä aikaa Sleep Easyä ja ihmettelin miksi lopetin tän käytön :D Iltaisin hunajalla maustettu kupponen on kyl täydellistä ja veikkaan että helpottaa myös ankeiden iltojen mässyhimoa. Ja ilmeisesti voi auttaa nukkumaan eli hyödyttää myös stressinhallintaa ja lepoa :) Oon mä ainakin huomannut, ihme kyllä, että mun ei ole tarvinnut käydä iltaisin kun ehkä kerran pissalla ennen nukahtamista :D Eli vissiin auttaa nukahtamiseen. Kantsii koklaa.
Mad Max - Fury Road
Kävin pitkästä aikaa leffassa katsomassa jopa kriitikoilta hyviä nootteja saaneen uuden Mad Max lefffan. Ja leffa oli kyllä ihan hyvä. Tykkäänhän paljon scifistä ja maailmanlopun jälkeisestä meiningistä :D Axöniä ja ryminää oli paljon mutta mun mielestä ajamista oli vähän liikaa. Leffa on periaatteessa kaksituntinen jahtauskohtaus :) Fiilistelyä ja dialogia olisi voinut olla vähän enemmänkin. Ja esim. muiden ''tukikohtien'' meininkiä olisin katsellut mielelläni. Ehkä niihin päästään tutustumaan jatko-osissa :) Ja vähän ihmetytti autojen hyvinkin pieniruokaiset moottorit :D eli elokuvassa mennään täysillä ja ei hirveästi tankkailla. Mutta elokuva on komean näköinen ja viihdyttävä joten se toimi mulle.
Mua ihmetyttää elokuvasta herännyt myös jonkinmoinen feminismi''kohu''. Eli koska elokuvassa on nainen/naisia suurissa rooleissa on se heti jonkinlainen kannanotto? Ehkä se on, ehkä ei mutta mulle elokuvat ovat yleensä viihdettä ja tarinoita ja ''suurempia'' sanomia kaivellaan kriitikoiden/ynnämuiden toimesta kyllä mun mielestä välillä väkisin (ja ehkä ilman mitään järkeviä perusteita) tai sit mä oon vaan liian tyhmä enkä ''tajuu''. Toki naissankareita sisältäviä elokuvia on huomattavasti vähemmän miehiin verrattuna mut en mä ota yleiseen tasa-arvo asiaan enempää kantaa :D
(Seuraavat kappaleet lähti vähän käsistä/meni ehkä sillisalaatiksi ja siinä ei ole loppujen lopuksi ehkä mitään järkeä :D ):
Vai kuka väittää että maailmanlopunjälkeiseen mailmaan sijoittuvalla takaa-ajo rymistelyllä on selkeästi joku suurempi sanoma? Voisiko se olla se että koitamme paeta/päästä muualle niin kovaa vauhtia ettemme huomaa olevamme jo siellä missä voisimme hyvin? Pärjäänkö yksin, pärjäävätkö muut ilman minua? Tai että miehet nyt vaan on sikoja ja nainen on yleensä heikko ja sorrettu jne. Paskanmarjat. Tarina on tarina ja sillä ei ole mun mielestä mitään väliä onko esim. sankarit tai pahikset naisia vai miehiä. Jokainen vahva ihminen taistelee itselleen tärkeistä asioista kaikin keinoin ja luovuttamatta, sukupuolesta huolimatta ja niin sen pitää mennä, elokuvissa kuin oikeassakin elämässä. Tottakai tarinan sisällä tulee vastaan inhimillisiä tunteita ja päätöksiä ym. mut hei sehän onkin tarinan tarkoitus eli asioita tapahtuu mutta ei sille tarvitse keksiä mitään sen syvempää tarkoitusta. Katsotaan esimerkkiä: mies tekee valinnan ja jättää pulassa olevat pulaan, katuu ja palaa auttamaan vs. mies päättää auttaa heti vs. mies ei auta ollenkaan. Kaikissa tapauksissa mies tekee inhimillisen valinnan joka leimaa hänet sankariksi, pelkuriksi tai kasvajaksi mutta onko päädyttyyn vaihtoehtoon joku syvempi syy? Ei mun mielestä muu kuin se että tarina etenee jollain ennalta määrätyllä tavalla. Kaikki tekee valintoja joka päivä onko niillä joku syvempi merkitys? Tavallaan, mutta vain sillä merkityksellä että päätät itse miten sinun tarinasi etenee. Tottakai tietyissä tapauksissa kannattaa aina miettiä miksi ei halua tehdä vaikka jotain päätöstä mutta tämä pätee vain oikeaan elämään. Saat toki olla eri mieltä mun kanssa.
Vai lähteekö käsikirjoittajat ja tekijät oikeasti rakentamaan tarinaa jonkun syvemmän ajatuksen ympärille? Ehkä jotkut mutta veikkaan että megabudjeteilla tehtyjen toimintaelokuvien taustalla ei ole mitään syvempää. Ehkä tää on vaan mun mielipide elokuvista viihteenä ja muut haluavat ja löytävätkin omia suurempia merkityksiä tapahtumille ja se on ihan ok mutta jos löydät itsellesi jonkin merkityksen ei se tarkoita sitä että tekijät tai muut päätyvät samaan. Tai että muilla olisi tarvetta päätyä mihinkään syvempään merkitykseen. Tää on tosiaan vaan mun mielipide ja ehkä elokuvan analysointi ja ''ymmärtäminen'' on enemmän kuin pelkkä viihtyminen. Toki elokuvilla on varmasti omia merkityksiään mutta ne voivat tulla selkeästi esiin ilman mitään salamyhkäisiä tulkintoja.
Emma tiä :D Kai mä vaan tykkään katsella enkä analysoida. Eli en väitä etteikö elokuvilla voi olla syvempää merkitystä. Veikkaan vaan että Mad Maxin tyyppisillä elokuvilla merkitysten keksiminen ei ole se ensimmäinen tuotantovaihe :D
SPOILERI?:
Feminismi''kohun'' myötä mietin myös minkälaisen vastaanoton elokuva olisi saanut tietyissä piireissä jos Max olisikin nainen, vallankahvassa olisi ollut naiset ja pelastettavina ''siitosorjina'' olisikin ollut miehet?
Toiminimestä
Nyt kun olen kohta sertifioitu personal raineri niin mun pitäisi varmaan laittaa toiminimi pystyyn. Oon kelaillut minkä nimen koittaisin ehdottaa. En välttämättä haluaisi tylsää Samu Kinnunen personal trainer nimeä joten olisiko teillä rakkaat lukijani ehdotuksia? :D Ite oon ideoinut seuraavia hyviä tai huonoja vaihtoehtoja, en välttämättä vakavissani :D saa kommentoida :D : Skullbreaker wellness tai fitness, Koutsi keklumestari, Sic Parvis Magna (ehkä wellness, fitness, power ym vastaava perään :) ) ja 61 wellness, fitness ym. vastaava.
Simply Well
Simply well on Kristian Ekström nimisen kiropraktikon ja hyvinvointivalmentajan kirjoittama kirja terveeseen elämään ja hyviin ''tapoihin''. Oon jo pitkään halunnut tutustua kirjaan ja sainkin sen lainattua kirjastosta pari viikkoa sitten. Sain kirjan sitten luettua aika nopeasti eli se on aika helppo lukuista kamaa. Ja voin kyllä suositella kaikille omasta terveydestään kiinnostuneille ja miksei myös niille joita terveys ei kiinnosta :D koska terveys on tärkeetä, duh.
Kirjassa on omat osiot levolle, ravinnolle, liikkeelle ja mielelle. joka osiossa on vinkkejä ja faktaa miten keho toimii ja miten eri asiat vaikuttaa toisiinsa eli kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eli ylläripylläri, ihminen on kokonaisuus eikä se toimi jos yksikin edellä mainittu osanen ei toimi kunnolla. Kirja sisältää siis paljon samaa mistä minäkin olen kirjoittanut täällä blogissani. Tietysti paljon kattavammassa (ja viitteillä perustellummassa :D ) muodossa. Kirjassa on myös jonkun verran Kristianin asiakkaiden esimerkkejä miten erilaiset kiputilat, vaivat, väsymykset ym. ovat parantuneet kokonaisuutta/huonoja osasia parannellen. Ja jotkin vaivat voivat parantua myös sellaisilla keinoilla joita ei ole perinteisesti mielletty vaivoihin liittyviksi. Eli vaikka liikunnan vähentäminen yhdistettynä stressin vähentämiseen johtaa laihtumiseen.
Mitä tästä minulle jäi päällimmäiseksi käteen? No, kuten itsekin olen huomannut omasta tilanteestani, stressinhallinnan ja laadukkaan levon merkitystä kaikkeen ei tule vähätellä. Nuorempana huonot tavat eivät välttämättä tunnu ja ihmisillä on muutenkin tapana hakea muutosta vasta silloin kuin jokin menee ''oikeasti'' vikaan. Tämä ei mielestäni ole hyvä idea kuten itsekin olen saanut huomata ja kärsin siitä edelleen. Toipuminen isoista asioista voi kestää jopa vuosia. Ja ehkä myös se että muutosta kannattaa lähteä hakemaan mieluummin että lisää pikkuhiljaa hyvää ennemmin kuin asettaa kieltoja ym. rajoituksia. Kun hyvistä asioista tulee tapa, huonot tavat vähenevät itsestään.
Sleep Easy
Oon aiemminkin donkannut Clipperin ''tee''tuotteita ja olen tätäkin maistellut aiemmin mutta mulla oli taukoa teen juonnista ja myös tästäkin haudutteesta.
Sleep Easyssä on: Kaneli, kamomilla, rooibos, sitruunamelissa, valeriaana, luonnollinen appelsiinimauste.
Ostin siis pitkästä aikaa Sleep Easyä ja ihmettelin miksi lopetin tän käytön :D Iltaisin hunajalla maustettu kupponen on kyl täydellistä ja veikkaan että helpottaa myös ankeiden iltojen mässyhimoa. Ja ilmeisesti voi auttaa nukkumaan eli hyödyttää myös stressinhallintaa ja lepoa :) Oon mä ainakin huomannut, ihme kyllä, että mun ei ole tarvinnut käydä iltaisin kun ehkä kerran pissalla ennen nukahtamista :D Eli vissiin auttaa nukahtamiseen. Kantsii koklaa.
Mad Max - Fury Road
Kävin pitkästä aikaa leffassa katsomassa jopa kriitikoilta hyviä nootteja saaneen uuden Mad Max lefffan. Ja leffa oli kyllä ihan hyvä. Tykkäänhän paljon scifistä ja maailmanlopun jälkeisestä meiningistä :D Axöniä ja ryminää oli paljon mutta mun mielestä ajamista oli vähän liikaa. Leffa on periaatteessa kaksituntinen jahtauskohtaus :) Fiilistelyä ja dialogia olisi voinut olla vähän enemmänkin. Ja esim. muiden ''tukikohtien'' meininkiä olisin katsellut mielelläni. Ehkä niihin päästään tutustumaan jatko-osissa :) Ja vähän ihmetytti autojen hyvinkin pieniruokaiset moottorit :D eli elokuvassa mennään täysillä ja ei hirveästi tankkailla. Mutta elokuva on komean näköinen ja viihdyttävä joten se toimi mulle.
Mua ihmetyttää elokuvasta herännyt myös jonkinmoinen feminismi''kohu''. Eli koska elokuvassa on nainen/naisia suurissa rooleissa on se heti jonkinlainen kannanotto? Ehkä se on, ehkä ei mutta mulle elokuvat ovat yleensä viihdettä ja tarinoita ja ''suurempia'' sanomia kaivellaan kriitikoiden/ynnämuiden toimesta kyllä mun mielestä välillä väkisin (ja ehkä ilman mitään järkeviä perusteita) tai sit mä oon vaan liian tyhmä enkä ''tajuu''. Toki naissankareita sisältäviä elokuvia on huomattavasti vähemmän miehiin verrattuna mut en mä ota yleiseen tasa-arvo asiaan enempää kantaa :D
(Seuraavat kappaleet lähti vähän käsistä/meni ehkä sillisalaatiksi ja siinä ei ole loppujen lopuksi ehkä mitään järkeä :D ):
Vai kuka väittää että maailmanlopunjälkeiseen mailmaan sijoittuvalla takaa-ajo rymistelyllä on selkeästi joku suurempi sanoma? Voisiko se olla se että koitamme paeta/päästä muualle niin kovaa vauhtia ettemme huomaa olevamme jo siellä missä voisimme hyvin? Pärjäänkö yksin, pärjäävätkö muut ilman minua? Tai että miehet nyt vaan on sikoja ja nainen on yleensä heikko ja sorrettu jne. Paskanmarjat. Tarina on tarina ja sillä ei ole mun mielestä mitään väliä onko esim. sankarit tai pahikset naisia vai miehiä. Jokainen vahva ihminen taistelee itselleen tärkeistä asioista kaikin keinoin ja luovuttamatta, sukupuolesta huolimatta ja niin sen pitää mennä, elokuvissa kuin oikeassakin elämässä. Tottakai tarinan sisällä tulee vastaan inhimillisiä tunteita ja päätöksiä ym. mut hei sehän onkin tarinan tarkoitus eli asioita tapahtuu mutta ei sille tarvitse keksiä mitään sen syvempää tarkoitusta. Katsotaan esimerkkiä: mies tekee valinnan ja jättää pulassa olevat pulaan, katuu ja palaa auttamaan vs. mies päättää auttaa heti vs. mies ei auta ollenkaan. Kaikissa tapauksissa mies tekee inhimillisen valinnan joka leimaa hänet sankariksi, pelkuriksi tai kasvajaksi mutta onko päädyttyyn vaihtoehtoon joku syvempi syy? Ei mun mielestä muu kuin se että tarina etenee jollain ennalta määrätyllä tavalla. Kaikki tekee valintoja joka päivä onko niillä joku syvempi merkitys? Tavallaan, mutta vain sillä merkityksellä että päätät itse miten sinun tarinasi etenee. Tottakai tietyissä tapauksissa kannattaa aina miettiä miksi ei halua tehdä vaikka jotain päätöstä mutta tämä pätee vain oikeaan elämään. Saat toki olla eri mieltä mun kanssa.
Vai lähteekö käsikirjoittajat ja tekijät oikeasti rakentamaan tarinaa jonkun syvemmän ajatuksen ympärille? Ehkä jotkut mutta veikkaan että megabudjeteilla tehtyjen toimintaelokuvien taustalla ei ole mitään syvempää. Ehkä tää on vaan mun mielipide elokuvista viihteenä ja muut haluavat ja löytävätkin omia suurempia merkityksiä tapahtumille ja se on ihan ok mutta jos löydät itsellesi jonkin merkityksen ei se tarkoita sitä että tekijät tai muut päätyvät samaan. Tai että muilla olisi tarvetta päätyä mihinkään syvempään merkitykseen. Tää on tosiaan vaan mun mielipide ja ehkä elokuvan analysointi ja ''ymmärtäminen'' on enemmän kuin pelkkä viihtyminen. Toki elokuvilla on varmasti omia merkityksiään mutta ne voivat tulla selkeästi esiin ilman mitään salamyhkäisiä tulkintoja.
Emma tiä :D Kai mä vaan tykkään katsella enkä analysoida. Eli en väitä etteikö elokuvilla voi olla syvempää merkitystä. Veikkaan vaan että Mad Maxin tyyppisillä elokuvilla merkitysten keksiminen ei ole se ensimmäinen tuotantovaihe :D
![]() |
| Kuvassa Hollywood tuottajien mad max axön spektaakkelin idea riihi. |
SPOILERI?:
Feminismi''kohun'' myötä mietin myös minkälaisen vastaanoton elokuva olisi saanut tietyissä piireissä jos Max olisikin nainen, vallankahvassa olisi ollut naiset ja pelastettavina ''siitosorjina'' olisikin ollut miehet?
Toiminimestä
Nyt kun olen kohta sertifioitu personal raineri niin mun pitäisi varmaan laittaa toiminimi pystyyn. Oon kelaillut minkä nimen koittaisin ehdottaa. En välttämättä haluaisi tylsää Samu Kinnunen personal trainer nimeä joten olisiko teillä rakkaat lukijani ehdotuksia? :D Ite oon ideoinut seuraavia hyviä tai huonoja vaihtoehtoja, en välttämättä vakavissani :D saa kommentoida :D : Skullbreaker wellness tai fitness, Koutsi keklumestari, Sic Parvis Magna (ehkä wellness, fitness, power ym vastaava perään :) ) ja 61 wellness, fitness ym. vastaava.
sunnuntai 8. helmikuuta 2015
Samperi part I (Edit:9.2.2015)
Kovasti sitä haluaisi kirjoitella mutta välillä sitä on vaikea keksiä aiheita. No ehkä tästä nyt jotain yleiseen terveyteen ja liikuntaan liittyvää settiä tulee, katotaan taas lähteekö lapasesta jne. varmasti lähtee :D
Elämästä ja muusta pikkukivasta
Ihmisillä on yleensä suuria unelmia/tavoitteita esim. uuden oppimisesta ym. eikä siinä sinänsä ole mitään vikaa. Veikkaan että harva ymmärtää mitä kaikkea unelmien ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii tai ylipäänsä ymmärtää mitä kaikkea jonkun asian tekemisen ''pohjalle'' kuuluu. Pohjan puuttuessa ei se elämä/tekeminen ole kovin vakaata ja sen oppimiseen tarvitaan usein jotain oikeasti huonoa. Nykymenoa mun mielestä hyvin kuvaava vertaus on Saku Sammakko joka laitetaan liedellä olevaan kattilaan ja kylmään veteen jota ruvetaan lämmittämään. Saku huomaa vasta veden kiehuessa eli sen kuollessa, että jotain on pielessä. En itse välttämättä näytä kovin huonovointiselta mutta joskus enemmän ja välillä vähän vähemmän paska olo tässä on ollut varmaan viimeiset 10-12 vuotta. Mun käytös on varmaan ollut minulle tyypillistä mutta ei mielestäni normaalia. Eli jossain on menty pieleen minunkin kohdalla ja veikkaan että se on näkynyt uloskin päin. Syistä lisää alla.
Alla oleva kuva (ihan itse tein :D olisitko arvannut?) havainnollistaa minun ja veikkaan että monen muunkin mielestä, toimivan ihmisen ja sitä kautta toimivan elämän edellytyksiä. Tätä sovellan nykyään omaan elämääni ja myös valmennuksessani oleviin tulevaisuudessajos/kun sitä pystyn enemmän ja jopa elääkseni tekemään. Avaan seuraavaksi hieman jokaista segmenttiä ja omia ajatuksia ja kokemuksia niiden takana.
Ravinto
Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää että syömämme asiat vaikuttaa merkittävästi terveyteemme ja ihan ihmiselle normaalin toiminnan toteuttamiseen. Nykyistä meininkiä ei voi kuin ihmetellä. Ihmiset voivat länsimaissa huonommin ja isommin kuin koskaan. (Minun mielestä. Vaikka eliniän ennuste on noussut ei se kerro terveydestä, vaan lääketieteen kehityksestä.) Elintasosairaudet ovat nousseet huimasti mm. vähärasvaisen safkan myötä. Ruoansulatusvaivat on selkeästi todella yleisiä jo pelkästään runsaasti lisääntyneiden ruoansulatusjugurtti ja ripulilääkemainosten perusteella. Jos normaaliin toimintaan tarvitsee lisätä jotain eikö enemmin pitäisi poistaa jotain?
Itsekin aikoinaan tutkittiin mm. tähystyksellä jatkuvan ripulin ja nielemisvaikeuksien syitä ja ongelman korjaamiseksi minulle määrättiin happosalpaajia ja Imodiumia. Ole hyvä ja hyvää loppuelämää. Viljat ja maidot (kesällä 2010 vissiin) poistettuani nielemisongelmat hävisivät samantien ja vatsaongelmat helpottivat huomattavasti mutta ei kokonaan. Lisäksi ylimääräinen rasva suli itsestään pois, vaikken nyt ikinä ole lihava ollut oli ero kuitenkin huomattava. Nykyiset vatsanongelmat ovat todennäköisesti enemmän henkisempää kuin fyysistä, vuosikausia kestävä pahaolo jättää ylläripylläri jonkinlaiset arvet. Vatsaongelmista, sopimattomasta ravinnosta ja ehkä myös liian kovasta reenaamisesta lukioaikoina ja näistä aiheutuneesta stressistä seurasi kaikkea muutakin pikkukivaa kuten unettomuus, masennusta ja ihan yleinen väsymys. Hiljattain minulle on selvinnyt että minulla on ihan fyysistäkin vikaa päällä eli kilpirauhasen vajaatoiminta ja varmaan vähän muutakin kemiaa pielessä, mutta niistä ehkä myöhemmin lisää.
Tämän ei ollut tarkoitus olla mikään vaivalista ja viljojen ja maidon tyrmäämiskirjoitus vaan kehottaa ihmisiä käyttämään ihan sitä maalaisjärkeä ja syömään mahdollisimman puhdasta ja laadukasta ravintoa aka lihaa ja kasviksia. Eli välttäkää pitkälle prosessoituja ja huonolaatuisia ''valmisteita'' ja eineksiä missä ei ole juuri mitään luonnollista. Lihapulla mikä on suurimmaksi osaksi jauhoa, lisäaineita ja jotain lihaksi verrattavaa, ei ole lihapulla.
Ruoka on sitä minkä voi kuvitella löytävänsä luonnosta ja syötäväksi mahdollisimman vähillä prosessoinneilla esim. raakana, keittämällä tai vaikka paistamalla/kuumentamalla kypsäksi. Oikean ruoan syöminen ei ole vaikeaa, vaikka voikin tuntua välillä vaivalloiselta kun joutuu vähän pilkkomaan jotain, eikä sen pidä perustua mihinkään kieltoihin vaan fiksuihin suuntaviivoihin aka luonnollisuuteen ja terveeseen järkeen. (Omassa tapauksessa välttelen tietysti viljoja ja maitotuotteita. Mutta pohjimmiltaan nykyinen viljojen ja toisten eläinten maidon tolkuton käyttö ei ole millään tavalla luonnollista.)
Kummasti se keho alkaa toimimaan oikein ja vaivat hellittää kun se saa säännöllisesti oikeaa ruokaa eikä vaikka jatkuvaa hiilari/sokeripommmitusta tai pelkkää salaattia joka aterialla ja välipalalla. Myönnän kyllä itsekin että ei se herkuista luopuminen ole helppoa, varsinkaan jos niitä päivittäin vetää. Ei se keho vaan millään toimi pullamössöllä ja kahvilla. 3 kunnon ateriaa päivässä pitäisi riittää normi länkkärille. Jos liikkuu, kuten esim. minä, vedän neljännen aterian tai tukevahkon välipalan yleensä ennen urheilua. Kovaa urheilevan ravintoasioista en sano mitää koska se ei ole loppupeleissä enää tervettä :D Aika paljon enemmän pitää kuitenkin tankata.
Itse meinaan tulevana vuotena opiskella luontoa ja hankkia osan syömisistäni ja hyvinvoinnistani sieltä. Siitä ehkä enemmän lisää myöhemmin keväällä ja kesällä kunhan ''opinnot'' etenevät.
Ja muista juoda vettäkin. :D
Ja alkoholista piti myös sanoa muutama asia. Tämä liittyy oikeastaan kaikkiin kolmion palikoihin mutta laitetaan tähän ravinto-osioon kun nestettä yleensä juodaan :D Eli ei kannata :D Varsinkaan jos käyttö on säännöllistä ja siihen liittyy valvomista ja seurauksien ''hoitamista'' huonolla ravinnolla ja sängyn pohjalla makaamista. Välittömät seuraukset esim. unenlaadussa, vatsan toiminnassa ja mielentilassa näkee ainakin omalla kohdalla jopa viikon tai kahden ajan. Toki täysin raittiiksi ei ketään voi pakottaa eikä välttämättä kannatakaan jos tykkää silloin tällöin (kerran parissa kuukaudessa...?) ottaa vähän ja pitää oikeasti hauskaa hyvässä porukassa. Eli itselle tämänlaisia tilaisuuksia voisi olla vaikka jo perinteeksi muodostuneet kaveripiirin pikkujoulut ja olympialaiset ja ehkä isommat syntymäpäivät/muut kekkerit suvun tai kaverien kesken. Omalla kohdalla se yksi tai kaksikin annosta voi olla liikaa jos sen siis säännöllisesti vaikka perjantaisin tai lauantaisin ottaa. Ei ole normaalia jos tarvitsee alkoholia aina kun on vapaalla. Vaikka kuinka väittää että ei ole alkoholisti kun hoitaa työnsä ja muut velvollisuutensa kannattaa olla itselleen rehellinen ja tarkastella omia tapoja ja rutiineja koska mun mielestä raja nautinnon ja ongelman välillä on aikas pieni ja häilyvä.
Lepo ja stressinhallinta
Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä että myös uni, lepo ja palautuminen on tärkeätä. Tästä huolimatta jengi tuntuu laiminlyövänsä lepoa. Itse olen aina pyrkinyt olemaan sängyssä ihan minimissään sen 8 tuntia. Ongelmana on ollut se että en saa unta ja heräilen. Itse en tykkää lääkkeiden syömisestä mutta olen yllämainitussa tilanteessa ja pystyäkseni normaaliin elämään (ja koko/paremmin potentiaalini käyttämiseen) ja lopettamaan jonkinlaisen pohjalle vievän kierteen, joudun käyttämään lääkkeitä hormonien ja unen ja sitä kautta tietysti myös kehon palauttamiseen normaalitilaan tai ainakin lähelle sitä aka pystyäkseni elämään elämää miten haluan. Joten tällä hetkellä terveyden palautumiseen joudun käyttämään lääkkeitä. Mutta olen valmis tekemään kaikkeni jotta pystyn olemaan terve ja onnellinen.
Ja paremmin jo jonkin aikaa nukkuneena ja mm. aivosumun hieman hellittäen, luulen myös että 7,5-8 tuntia (5 1,5 h tunnin unisykliä) ei välttämättä riitä, varsinkin jos reenaa. Joillekin 8 tuntia voi tuntua mahdottomalta. Miksi? Kiire? Velvollisuudet? En tiedä, jokaisella on varmaan omat syynsä ja tekosyynsä mutta levosta ei mun mielestä vaan voi tinkiä. Itsekin olen oppinut sen pakon ja myös kantapään kautta. Ja muistakaa mennä ajoissa nukkumaan eli nukkukaa sirkadiaanisen rytmin eli päivänvalon mukaan. Tottakai tämä ei aina toimi suomessa mutta ymmärtänette tarkoituksen. 21-06 nukuttu yö on aivan eri asia kuin vaikka 01-10 nukuttu yö. Tuntimäärä on sama mutta vaikutukset erilaisia. Omalla kohdalla olen ainakin huomannut tämän. Vaikutuksen huomaa ehkä vasta silloin kun oikeasti pitää yllä säännöllistä unirytmiä, myös viikonloppuisin siis.
Joku viisas munkki muistaakseni on sanonut että jos jollain ei ole aikaa meditoida 10 minuuttia päivässä tulisi hänen meditoida ainakin tunnin verran. Tämän voi soveltaa untakin koskevaksi. Ihminen ei vaan yksinkertaisesti toimi kunnolla väsyneenä. Toki ihminen tottuu (ainakin itse) väsymykseenkin ja monelle on varmaan vaikea edes kuvitella miltä tuntuu olla virkeänä luonnollisesti ilman piristeitä tai luullaan että nykyinen alisuoriutuva ja väsynyt tila on ihan normaalia. Ei se nyt vaan ole. Eikö oliskin kiva että olis koko ajan sama tai parempi fiilis ku aamukahvin jälkeen? Kannattaisiko nukkua enemmän? Kannattaisi. Ja jos on vaikeuksia nukkua, keksii keinot nukkumiseen. Jos väittää esim. että ei saa unta ja räplää konetta tai katsoo telkkaria yömyöhään on prioriteetit jossain muualla kuin unen saamisessa.
Hyviä vinkkejä lepoon ja stressin hoitamiseen saa vaikka tutustumalla Biohakkerin Käsikirjan Uni ja miksei myös Ravinto-osioon koska nämä ihmisen perustarpeet liittyvät oleellisesti toisiinsa.
Sivuhuomautuksena muuten, nyt kun olen nukkunut paremmin viime aikoina olen huomannut pari asiaa. Kitaran soitto sujuu paremmin, mikä oli aika yllättävää koska en ole treenannut merkittävästi enempää ja mielestäni olen näyttänyt jotenkin ''isommalta'' eli varmaan lihakset saanut oikeasti vähän lepoa. En ole treenannut kovempaa. Eli lepo ja vireystila voi vaikuttaa aikas ''yllättäviinkin'' asioihin. Luulen että hyvä lepo ja normaalia kehon kemiaa tukeva lisäbuusti on myös osasyyllinen näihin muutoksiin minun kohdallani.
Arki
Koitin kovasti keksiä tälle pyrramiidin osalle parempaa otsaketta mut en mä oikein keksinyt. Tähän kuuluu oikeastaan kaikki ''normaaliin'' arkeen kuuluvat jutut ja myös niihin liittyvät kehon toimintaan ja osittain kaikkia muitakin kolmion palikoita koskevia juttuja. Tämä saattaa olla vähän epämääräinen palikka mutta yleisesti ottaen tämä koskee ihmiskehon normaalia toimintaa ja miten sitä tuetaan/tuhotaan päivittäin.Tähän normaaliin toimintaan luen esim. miten pystyy liikkumaan, syökö säännöllisesti, tekeekö liikaa töitä ym. Mun mielestä jokaisen ihmisen pitää pystyä ainakin menemään kyykkyyn, taivuttaa lantiotaan, nostaa/työntää itseään vaikka maasta ja myös nostamaan asioita pään yläpuolelle.
Ihmiselle normaalia toimintaa voi tukea ''pienillä'' asioilla koko päivän ajan.
Esim. jos istuu koko päivän koneen ääressä pitäisi nousta ja venytellä/voimistella säännöllisin väliajoin. Eikä lysähdä sohvalle mussuttamaan pullaa kun pääsee kotiin. Itse olen esim ''slaavikyykyssä'' venytellen useita kertoja päivässä ja venyttelen pakaroita ja lonkankoukistajia myös. Lisäksi teen joitain liikkeitä vastuskumin avulla. Ja voin sanoa että nämä pienet asiat tekevät isoja asioita liikkuvuuden, jumien ja kipujen hoitamisessa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti kaikkeen tekemiseen, ei ainoastaan urheiluun. Eiks oliski kiva jos ei paikkoihin sattuis koko ajan? Kannattaa tehdä jotain asialle eikä istua koko päivää. Kehoa pitää käyttää tai se lopettaa toimimasta.
Kehittävä tekeminen
Kehittävään tekemiseen kuuluu sitten kaikki normaalin arjen toiminnan ulkopuolinen tekeminen. Esim. minun tapauksessani vaikka kitaran soitto, lukeminen, kyykkääminen ja lätkän pelaaminen. Laittaisin tänne kategoriaan omassa tapauksessani myös ravintoa ja arkea koskevan asian eli kokkaamisen koska olen niin käsi siinä ja tiedän että pitäisi opetella jotain uutta aina välillä :) Mut ei vaan jaksa :D Ainakaan vielä.
Eli eikö ole aika luonnollista että reeni tai opiskelu ei suju jos nukkuu ja syö huonosti? Mun mielestä on. Eli mieli ja keho ei toimi oikein jos niistä ei pidä huolta. Yllä mainittu kitaransoiton helpottuminen on aika spesifi ja ehkä yllättäväkin hyöty mitä terveellisistä elämäntavoista voi seurata. Ja jos jotain noin spesifiä voi tapahtua aika helpostikin, niin veikkaan että aika moni ihminen voisi aika paljon paremmin muuttamalla pelkästään osaa ravinto- ja lepotavoistaan.
Ja jos mieli ja keho ei toimi oikein ei se voi millään olla valmis liian vaativille ärsykkeille. Jos ihminen ei jaksa kantaa ruokaostoksia kaupasta kotiin ilman autoa, pääse syvään kyykkyyn edes omalla painollaan, ryhti on enemmän kuin vinossa tai ei pysty vetämään edes yhtä leukaa, onko realistista haaveilla maratoonista tai edes kympistä? Ja nämä esimerkit liittyvät vain päivittäiseen/normaaliin liikkumiseen. Tähän kun lisää huonon ravinnon ja unen, pienimuotoinen katastrofi voi olla edessä.
Mitä sit?
No tää lähti ehkä taas lapasesta ja meni aika synkäksi maalailuksi. Mutta ei terveelliset tavat ja kunnossa pysyminen ole mun mielestä monimutkaisia, päinvastoin. Mutta ei se varsinkaan alkuun ole helppoa. Tavoista on vaikea päästä eroon. Pienillä ja ennenkaikkea säännöllisillä muutoksilla homma lähtee melkein itsestään sujumaan (ainakin mun mielestä :) ). Jokainen jamppa on tietysti vastuussa vain omista tekemisistään, ainakin siihen asti kun ei pysty enää liikkumaan. Mutta jollain tavalla läheisten ja yhteiskunnankin on otettava vastuuta ihmisten hyvinvoinnista mut se nyt ei varmaan kuulu tähän kirjoitukseen :) Ehdottomat kiellot ja rajoitukset eivät tietenkään toimi kaikilla, paitsi asioissa mitä ilman tietää pärjäävänsä ilman turhaa kikkailua. Minun tapauksessa viljat ja maitotuotteet. Eli kannattaakin keksiä yksinkertaisia suuntaviivoja mitä lähtee noudattamaan. Itsellä näitä suuntaviivoja on mm:
-Syö lihaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä älä prosessoituja tuotteita.
-Vältä viljoja ja maitotuotteita.
-Kyykkää, nosta, työnnä ja vedä.
-Pelaa ja ''leiki''. Tämä koskee lähinnä liikuntaa mutta mielestäni ihan kaikkea tekemistäkin. Eli ole oikeasti innoissasi asioista mitä teet.
-Käytä kehoasi liikkumiseen aina kuin voit, älä konetta. Pyörällä liikkuminen on keholla liikkumista :)
-Opi uutta. Eli lue ja tee.
-Älä käytä alkoholia liikaa eli säännöllisesti pitääksesi ''hauskaa'' tai ''rentoutuaksesi''.
Lähti lapasesta :D Kommentteja? kysymyksiä? kiitos ja anteeks.
Piis,
Samwais
Elämästä ja muusta pikkukivasta
Ihmisillä on yleensä suuria unelmia/tavoitteita esim. uuden oppimisesta ym. eikä siinä sinänsä ole mitään vikaa. Veikkaan että harva ymmärtää mitä kaikkea unelmien ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii tai ylipäänsä ymmärtää mitä kaikkea jonkun asian tekemisen ''pohjalle'' kuuluu. Pohjan puuttuessa ei se elämä/tekeminen ole kovin vakaata ja sen oppimiseen tarvitaan usein jotain oikeasti huonoa. Nykymenoa mun mielestä hyvin kuvaava vertaus on Saku Sammakko joka laitetaan liedellä olevaan kattilaan ja kylmään veteen jota ruvetaan lämmittämään. Saku huomaa vasta veden kiehuessa eli sen kuollessa, että jotain on pielessä. En itse välttämättä näytä kovin huonovointiselta mutta joskus enemmän ja välillä vähän vähemmän paska olo tässä on ollut varmaan viimeiset 10-12 vuotta. Mun käytös on varmaan ollut minulle tyypillistä mutta ei mielestäni normaalia. Eli jossain on menty pieleen minunkin kohdalla ja veikkaan että se on näkynyt uloskin päin. Syistä lisää alla.
Alla oleva kuva (ihan itse tein :D olisitko arvannut?) havainnollistaa minun ja veikkaan että monen muunkin mielestä, toimivan ihmisen ja sitä kautta toimivan elämän edellytyksiä. Tätä sovellan nykyään omaan elämääni ja myös valmennuksessani oleviin tulevaisuudessa
| Elämää havainnollistava pyrramidi (iilluminatus?) |
Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää että syömämme asiat vaikuttaa merkittävästi terveyteemme ja ihan ihmiselle normaalin toiminnan toteuttamiseen. Nykyistä meininkiä ei voi kuin ihmetellä. Ihmiset voivat länsimaissa huonommin ja isommin kuin koskaan. (Minun mielestä. Vaikka eliniän ennuste on noussut ei se kerro terveydestä, vaan lääketieteen kehityksestä.) Elintasosairaudet ovat nousseet huimasti mm. vähärasvaisen safkan myötä. Ruoansulatusvaivat on selkeästi todella yleisiä jo pelkästään runsaasti lisääntyneiden ruoansulatusjugurtti ja ripulilääkemainosten perusteella. Jos normaaliin toimintaan tarvitsee lisätä jotain eikö enemmin pitäisi poistaa jotain?
Itsekin aikoinaan tutkittiin mm. tähystyksellä jatkuvan ripulin ja nielemisvaikeuksien syitä ja ongelman korjaamiseksi minulle määrättiin happosalpaajia ja Imodiumia. Ole hyvä ja hyvää loppuelämää. Viljat ja maidot (kesällä 2010 vissiin) poistettuani nielemisongelmat hävisivät samantien ja vatsaongelmat helpottivat huomattavasti mutta ei kokonaan. Lisäksi ylimääräinen rasva suli itsestään pois, vaikken nyt ikinä ole lihava ollut oli ero kuitenkin huomattava. Nykyiset vatsanongelmat ovat todennäköisesti enemmän henkisempää kuin fyysistä, vuosikausia kestävä pahaolo jättää ylläripylläri jonkinlaiset arvet. Vatsaongelmista, sopimattomasta ravinnosta ja ehkä myös liian kovasta reenaamisesta lukioaikoina ja näistä aiheutuneesta stressistä seurasi kaikkea muutakin pikkukivaa kuten unettomuus, masennusta ja ihan yleinen väsymys. Hiljattain minulle on selvinnyt että minulla on ihan fyysistäkin vikaa päällä eli kilpirauhasen vajaatoiminta ja varmaan vähän muutakin kemiaa pielessä, mutta niistä ehkä myöhemmin lisää.
Tämän ei ollut tarkoitus olla mikään vaivalista ja viljojen ja maidon tyrmäämiskirjoitus vaan kehottaa ihmisiä käyttämään ihan sitä maalaisjärkeä ja syömään mahdollisimman puhdasta ja laadukasta ravintoa aka lihaa ja kasviksia. Eli välttäkää pitkälle prosessoituja ja huonolaatuisia ''valmisteita'' ja eineksiä missä ei ole juuri mitään luonnollista. Lihapulla mikä on suurimmaksi osaksi jauhoa, lisäaineita ja jotain lihaksi verrattavaa, ei ole lihapulla.
Ruoka on sitä minkä voi kuvitella löytävänsä luonnosta ja syötäväksi mahdollisimman vähillä prosessoinneilla esim. raakana, keittämällä tai vaikka paistamalla/kuumentamalla kypsäksi. Oikean ruoan syöminen ei ole vaikeaa, vaikka voikin tuntua välillä vaivalloiselta kun joutuu vähän pilkkomaan jotain, eikä sen pidä perustua mihinkään kieltoihin vaan fiksuihin suuntaviivoihin aka luonnollisuuteen ja terveeseen järkeen. (Omassa tapauksessa välttelen tietysti viljoja ja maitotuotteita. Mutta pohjimmiltaan nykyinen viljojen ja toisten eläinten maidon tolkuton käyttö ei ole millään tavalla luonnollista.)
Kummasti se keho alkaa toimimaan oikein ja vaivat hellittää kun se saa säännöllisesti oikeaa ruokaa eikä vaikka jatkuvaa hiilari/sokeripommmitusta tai pelkkää salaattia joka aterialla ja välipalalla. Myönnän kyllä itsekin että ei se herkuista luopuminen ole helppoa, varsinkaan jos niitä päivittäin vetää. Ei se keho vaan millään toimi pullamössöllä ja kahvilla. 3 kunnon ateriaa päivässä pitäisi riittää normi länkkärille. Jos liikkuu, kuten esim. minä, vedän neljännen aterian tai tukevahkon välipalan yleensä ennen urheilua. Kovaa urheilevan ravintoasioista en sano mitää koska se ei ole loppupeleissä enää tervettä :D Aika paljon enemmän pitää kuitenkin tankata.
Itse meinaan tulevana vuotena opiskella luontoa ja hankkia osan syömisistäni ja hyvinvoinnistani sieltä. Siitä ehkä enemmän lisää myöhemmin keväällä ja kesällä kunhan ''opinnot'' etenevät.
Ja muista juoda vettäkin. :D
Ja alkoholista piti myös sanoa muutama asia. Tämä liittyy oikeastaan kaikkiin kolmion palikoihin mutta laitetaan tähän ravinto-osioon kun nestettä yleensä juodaan :D Eli ei kannata :D Varsinkaan jos käyttö on säännöllistä ja siihen liittyy valvomista ja seurauksien ''hoitamista'' huonolla ravinnolla ja sängyn pohjalla makaamista. Välittömät seuraukset esim. unenlaadussa, vatsan toiminnassa ja mielentilassa näkee ainakin omalla kohdalla jopa viikon tai kahden ajan. Toki täysin raittiiksi ei ketään voi pakottaa eikä välttämättä kannatakaan jos tykkää silloin tällöin (kerran parissa kuukaudessa...?) ottaa vähän ja pitää oikeasti hauskaa hyvässä porukassa. Eli itselle tämänlaisia tilaisuuksia voisi olla vaikka jo perinteeksi muodostuneet kaveripiirin pikkujoulut ja olympialaiset ja ehkä isommat syntymäpäivät/muut kekkerit suvun tai kaverien kesken. Omalla kohdalla se yksi tai kaksikin annosta voi olla liikaa jos sen siis säännöllisesti vaikka perjantaisin tai lauantaisin ottaa. Ei ole normaalia jos tarvitsee alkoholia aina kun on vapaalla. Vaikka kuinka väittää että ei ole alkoholisti kun hoitaa työnsä ja muut velvollisuutensa kannattaa olla itselleen rehellinen ja tarkastella omia tapoja ja rutiineja koska mun mielestä raja nautinnon ja ongelman välillä on aikas pieni ja häilyvä.
Lepo ja stressinhallinta
Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä että myös uni, lepo ja palautuminen on tärkeätä. Tästä huolimatta jengi tuntuu laiminlyövänsä lepoa. Itse olen aina pyrkinyt olemaan sängyssä ihan minimissään sen 8 tuntia. Ongelmana on ollut se että en saa unta ja heräilen. Itse en tykkää lääkkeiden syömisestä mutta olen yllämainitussa tilanteessa ja pystyäkseni normaaliin elämään (ja koko/paremmin potentiaalini käyttämiseen) ja lopettamaan jonkinlaisen pohjalle vievän kierteen, joudun käyttämään lääkkeitä hormonien ja unen ja sitä kautta tietysti myös kehon palauttamiseen normaalitilaan tai ainakin lähelle sitä aka pystyäkseni elämään elämää miten haluan. Joten tällä hetkellä terveyden palautumiseen joudun käyttämään lääkkeitä. Mutta olen valmis tekemään kaikkeni jotta pystyn olemaan terve ja onnellinen.
Ja paremmin jo jonkin aikaa nukkuneena ja mm. aivosumun hieman hellittäen, luulen myös että 7,5-8 tuntia (5 1,5 h tunnin unisykliä) ei välttämättä riitä, varsinkin jos reenaa. Joillekin 8 tuntia voi tuntua mahdottomalta. Miksi? Kiire? Velvollisuudet? En tiedä, jokaisella on varmaan omat syynsä ja tekosyynsä mutta levosta ei mun mielestä vaan voi tinkiä. Itsekin olen oppinut sen pakon ja myös kantapään kautta. Ja muistakaa mennä ajoissa nukkumaan eli nukkukaa sirkadiaanisen rytmin eli päivänvalon mukaan. Tottakai tämä ei aina toimi suomessa mutta ymmärtänette tarkoituksen. 21-06 nukuttu yö on aivan eri asia kuin vaikka 01-10 nukuttu yö. Tuntimäärä on sama mutta vaikutukset erilaisia. Omalla kohdalla olen ainakin huomannut tämän. Vaikutuksen huomaa ehkä vasta silloin kun oikeasti pitää yllä säännöllistä unirytmiä, myös viikonloppuisin siis.
Joku viisas munkki muistaakseni on sanonut että jos jollain ei ole aikaa meditoida 10 minuuttia päivässä tulisi hänen meditoida ainakin tunnin verran. Tämän voi soveltaa untakin koskevaksi. Ihminen ei vaan yksinkertaisesti toimi kunnolla väsyneenä. Toki ihminen tottuu (ainakin itse) väsymykseenkin ja monelle on varmaan vaikea edes kuvitella miltä tuntuu olla virkeänä luonnollisesti ilman piristeitä tai luullaan että nykyinen alisuoriutuva ja väsynyt tila on ihan normaalia. Ei se nyt vaan ole. Eikö oliskin kiva että olis koko ajan sama tai parempi fiilis ku aamukahvin jälkeen? Kannattaisiko nukkua enemmän? Kannattaisi. Ja jos on vaikeuksia nukkua, keksii keinot nukkumiseen. Jos väittää esim. että ei saa unta ja räplää konetta tai katsoo telkkaria yömyöhään on prioriteetit jossain muualla kuin unen saamisessa.
Hyviä vinkkejä lepoon ja stressin hoitamiseen saa vaikka tutustumalla Biohakkerin Käsikirjan Uni ja miksei myös Ravinto-osioon koska nämä ihmisen perustarpeet liittyvät oleellisesti toisiinsa.
Sivuhuomautuksena muuten, nyt kun olen nukkunut paremmin viime aikoina olen huomannut pari asiaa. Kitaran soitto sujuu paremmin, mikä oli aika yllättävää koska en ole treenannut merkittävästi enempää ja mielestäni olen näyttänyt jotenkin ''isommalta'' eli varmaan lihakset saanut oikeasti vähän lepoa. En ole treenannut kovempaa. Eli lepo ja vireystila voi vaikuttaa aikas ''yllättäviinkin'' asioihin. Luulen että hyvä lepo ja normaalia kehon kemiaa tukeva lisäbuusti on myös osasyyllinen näihin muutoksiin minun kohdallani.
Arki
Koitin kovasti keksiä tälle pyrramiidin osalle parempaa otsaketta mut en mä oikein keksinyt. Tähän kuuluu oikeastaan kaikki ''normaaliin'' arkeen kuuluvat jutut ja myös niihin liittyvät kehon toimintaan ja osittain kaikkia muitakin kolmion palikoita koskevia juttuja. Tämä saattaa olla vähän epämääräinen palikka mutta yleisesti ottaen tämä koskee ihmiskehon normaalia toimintaa ja miten sitä tuetaan/tuhotaan päivittäin.Tähän normaaliin toimintaan luen esim. miten pystyy liikkumaan, syökö säännöllisesti, tekeekö liikaa töitä ym. Mun mielestä jokaisen ihmisen pitää pystyä ainakin menemään kyykkyyn, taivuttaa lantiotaan, nostaa/työntää itseään vaikka maasta ja myös nostamaan asioita pään yläpuolelle.
Ihmiselle normaalia toimintaa voi tukea ''pienillä'' asioilla koko päivän ajan.
Esim. jos istuu koko päivän koneen ääressä pitäisi nousta ja venytellä/voimistella säännöllisin väliajoin. Eikä lysähdä sohvalle mussuttamaan pullaa kun pääsee kotiin. Itse olen esim ''slaavikyykyssä'' venytellen useita kertoja päivässä ja venyttelen pakaroita ja lonkankoukistajia myös. Lisäksi teen joitain liikkeitä vastuskumin avulla. Ja voin sanoa että nämä pienet asiat tekevät isoja asioita liikkuvuuden, jumien ja kipujen hoitamisessa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti kaikkeen tekemiseen, ei ainoastaan urheiluun. Eiks oliski kiva jos ei paikkoihin sattuis koko ajan? Kannattaa tehdä jotain asialle eikä istua koko päivää. Kehoa pitää käyttää tai se lopettaa toimimasta.
![]() |
| Minä kyykyssä ''töissä'' |
Kehittävään tekemiseen kuuluu sitten kaikki normaalin arjen toiminnan ulkopuolinen tekeminen. Esim. minun tapauksessani vaikka kitaran soitto, lukeminen, kyykkääminen ja lätkän pelaaminen. Laittaisin tänne kategoriaan omassa tapauksessani myös ravintoa ja arkea koskevan asian eli kokkaamisen koska olen niin käsi siinä ja tiedän että pitäisi opetella jotain uutta aina välillä :) Mut ei vaan jaksa :D Ainakaan vielä.
Eli eikö ole aika luonnollista että reeni tai opiskelu ei suju jos nukkuu ja syö huonosti? Mun mielestä on. Eli mieli ja keho ei toimi oikein jos niistä ei pidä huolta. Yllä mainittu kitaransoiton helpottuminen on aika spesifi ja ehkä yllättäväkin hyöty mitä terveellisistä elämäntavoista voi seurata. Ja jos jotain noin spesifiä voi tapahtua aika helpostikin, niin veikkaan että aika moni ihminen voisi aika paljon paremmin muuttamalla pelkästään osaa ravinto- ja lepotavoistaan.
Ja jos mieli ja keho ei toimi oikein ei se voi millään olla valmis liian vaativille ärsykkeille. Jos ihminen ei jaksa kantaa ruokaostoksia kaupasta kotiin ilman autoa, pääse syvään kyykkyyn edes omalla painollaan, ryhti on enemmän kuin vinossa tai ei pysty vetämään edes yhtä leukaa, onko realistista haaveilla maratoonista tai edes kympistä? Ja nämä esimerkit liittyvät vain päivittäiseen/normaaliin liikkumiseen. Tähän kun lisää huonon ravinnon ja unen, pienimuotoinen katastrofi voi olla edessä.
Mitä sit?
No tää lähti ehkä taas lapasesta ja meni aika synkäksi maalailuksi. Mutta ei terveelliset tavat ja kunnossa pysyminen ole mun mielestä monimutkaisia, päinvastoin. Mutta ei se varsinkaan alkuun ole helppoa. Tavoista on vaikea päästä eroon. Pienillä ja ennenkaikkea säännöllisillä muutoksilla homma lähtee melkein itsestään sujumaan (ainakin mun mielestä :) ). Jokainen jamppa on tietysti vastuussa vain omista tekemisistään, ainakin siihen asti kun ei pysty enää liikkumaan. Mutta jollain tavalla läheisten ja yhteiskunnankin on otettava vastuuta ihmisten hyvinvoinnista mut se nyt ei varmaan kuulu tähän kirjoitukseen :) Ehdottomat kiellot ja rajoitukset eivät tietenkään toimi kaikilla, paitsi asioissa mitä ilman tietää pärjäävänsä ilman turhaa kikkailua. Minun tapauksessa viljat ja maitotuotteet. Eli kannattaakin keksiä yksinkertaisia suuntaviivoja mitä lähtee noudattamaan. Itsellä näitä suuntaviivoja on mm:
-Syö lihaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä älä prosessoituja tuotteita.
-Vältä viljoja ja maitotuotteita.
-Kyykkää, nosta, työnnä ja vedä.
-Pelaa ja ''leiki''. Tämä koskee lähinnä liikuntaa mutta mielestäni ihan kaikkea tekemistäkin. Eli ole oikeasti innoissasi asioista mitä teet.
-Käytä kehoasi liikkumiseen aina kuin voit, älä konetta. Pyörällä liikkuminen on keholla liikkumista :)
-Opi uutta. Eli lue ja tee.
-Älä käytä alkoholia liikaa eli säännöllisesti pitääksesi ''hauskaa'' tai ''rentoutuaksesi''.
Lähti lapasesta :D Kommentteja? kysymyksiä? kiitos ja anteeks.
Piis,
Samwais
Tunnisteet:
aivot,
biohakkerin käsikirja,
elämä,
gluteeniton,
hyvinvointi,
ilo,
kehitys,
kiva,
kyykky,
Liha,
liikkuminen,
liikkuvuus,
liikunta kitara,
masennus,
onnellisuus,
Samu,
terveys,
unettomuus,
uni
perjantai 14. marraskuuta 2014
Kirja-arvostelutarkastelu, Why isn't my brain working? ja aivojen toiminnasta
Pahoittelen jos teksti sisältää huonoja käännöksiä vaikeista lääketieteellisistä sanoista :) Disclaimer: Tämä teksti tarjoaa vain pintaraapaisun kyseiseen kirjaan ja sen tarjoamaan informaatioon. Saattaa sisältää virheitä kyseisen informaation tulkinnassa. Vaikken olekaan lukenut kirjaa vielä kokonaisuudessaan, herätti se jo nyt paljon ajatuksia ja pointteja jotka halusin jakaa ja saada ne pois mielestäni. Tästäkin aiheesta voi varmasti kirjoitella enemmän.
EDIT: 2.4.2015 Minun lääkärini ei ollut vaikuttunut kirjoittajan asiantuntevuudesta mutta hyviä ideoita/suuntaviivoja omaan terveyteen kirja tarjoaa enivei. Mun mielestä :)
Olen ikävä kyllä pitkään, melkein vuoden, lykännyt tämän kirjan lukemista, koska kuvittelin sen olevan pelottavan tieteellinen ja täynnä lääketieteellistä sanastoa mitä on suomeksikin vaikea ymmärtää. Ja onhan se mutta silti tämä on helppoa luettavaa, varsinkin kun oma terveys kiinnostaa. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kirjan nimi on siis Why isn't my brain working ja sen on kirjoittanut Datis Kharrazian niminen lääkäri/tohtori/tutkija.
Mielestäni Tohtori Kharrazianin tutkimukset ovat uraauurtavia, vaikken olekaan lääkäri uskallan sanoa näin :) ja ainakin jokaisen itseään ja ammattiaan kunnioittavan lääkärin pitäisi opiskella näitä asioita. Miksei myös sinun. Minä itse en kehtaisi kutsua itseäni lääkäriksi jos en yrittäisi ratkaista ongelmaa vaan määräisin pelkkiä lääkkeitä enkä opi koko ajan uutta ja paranna täten omaa osaamista. Nykyterveydenhoito on, ikävä kyllä suurimmaksi osaksi, ota lääkkeitä ja lepää, tyylistä. Minullakin on kokemusta siitä. Kirjassa mainitaan että 50 myydyintä lääkettä Yhdysvalloissa on psyyke tai unilääkkeitä. Lääkkeet eivät mielestäni korjaa mitään ongelmia. Totta kai tietyissä tapauksissa lääkkeillä on paikkansa, kuten kirjoittajakin huomauttaa lopuksi.
Eli kuten kirjan nimikin kertoo, kirjassa puhutaan aivojen toiminnasta ja huonon aivotoiminnan vaikutuksista ihan yleiseen terveyteen. Tutkimuksen tukena on kirjaimellisesti sadat tutkimukset jotka löytyvät viiteinä kirjasta sekä monet myös muiden lääkäreiden kuin Kharrazianin, hoidettujen potilaiden kertomukset.
Koska koko kirjaa en tähän voi lainata :) alla muutama todella tärkeä asia aivojen ja sitä kautta kehon oikeanlaisesta toiminnasta:
Vaikka nämä asiat voivat olla monimutkaisia on niiden korjaaminen lopulta aika simppeliä. Eli hyvät elämäntavat ja ravinto korjaa paljon. Mitkään lisäravinteet eivät korvaa huonoja elämän- ja ruokailutapoja. ''Käytännön'' vinkkejä hyviin tapoihin voisin mainita muutaman. Näitä vinkkejä on mm. viljaton, maidoton ruoka (ja tulehdusta aiheuttavan ruoan vältteleminen), Proteiinia ja kasvikunnan tuotteita joka aterialla, säännölliset ruokailut ilman sokeri/hiilaripommeja, koskee myös välipaloja, kiireen poistaminen, sirkadiaanisen rytmin mukaan eläminen eli säännölliset/luonnolliset nukkumaanmenot ja heräämiset, koskee myös viikonloppuja, sopiva treenimäärä, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen ja tietty rakkauden jakaminen ja saaminen :) Bonuksena tietyt kehon ja aivojen toimintaa tukevat lisäravinteet.
En voi väittää että nämä ovat totuuksia koska myönnän etten tiedä mitään ja joku voisi sanoa ettei minulla ole valtuuksia puhua terveydestä koska en ole ammattilainen. Mutta omat, ja väitän että aika monen muunkin kokemukset paremmasta olosta ja ihan lääketieteenkin keinoilla todettu monien parantunut ''yleisterveys'' kertoo että asioita tehdään näillä keinoilla oikein. Jos et ole kokeillut mitään yllä mainittua oikeasti, niin ei kannata väittää että minä olen väärässä.
Esimerkkikeissit:
Ja vielä muutama potilaskertomus esimerkiksi, vapaasti käännettynä ja lyhennettynä tietty :) :
Aivojen rakenteesta ja toimintahäiriöistä
Otsalohkon toimintahäiriön oireita:
Kirjan loppukappaleessa Tohtori Kharrazian puhuu mm. siitä miten tämä kirja ei kerro siitä miten voit korjata aivosi tai pitkäaikaiset terveysongelmasi. Ja mainitsee myös sen että jos lääkärisi/terveyttäsi hoitava henkilö vannoo korjaavasi/parantavasi sinut, ole varovainen. Mun mielestä tämä on hyvin sanottu koska koskaan ei voi olla varma ongelmien todellisista syistä, varsinkaan ilman perusteellista tutkimista. Lääketiede kehittyy koko ajan ja kroonisista sairauksista on opittu paljon mm. hänen edellisen kilpirauhasongelmista kertovan kirjan ilmestymisen jälkeen. Kirja on tutkimus siitä mitä syitä ongelmien takana voi olla ja tietysti keinoista asioiden korjaamiseksi. Hän mainitsee myös sen että monet tärkeät asiat jäivät huomiotta ja lisätutkimusta tarvitaan edelleen ja koko ajan. Ja vaikka kirja sisältää monta menestystarinaa, on potilaita joita ei ole pystytty auttamaan tarpeeksi ja on edelleen paljon opittavaa.
Nyky-yhteiskunta ja terveydenhoito/lääketiede ei ole täysin tietoinen räjähdysmäisesti yleistyneiden henkisten ja ruoansulatusongelmien todellisista syistä. Vaikka nykylääketieteen keinoilla ei voi antaa sinulle diagnoosia se ei tarkoita että kaikki on ok. Ja Datis toivookin että sinä olet terveydenhoidon vallankumouksen kärjessä eli olet tietoisempi omasta terveydestäsi ja vaadit lääkäriltäsi enemmän ja autat heitä kehittymään ja täten auttamaan sinuakin paremmin.
Lääkäriä ja tutkijaa joka sanoo ettei tiedä tai ymmärrä kaikkea kannattaa minun mielestäni kuunnella.
EDIT: 2.4.2015 Minun lääkärini ei ollut vaikuttunut kirjoittajan asiantuntevuudesta mutta hyviä ideoita/suuntaviivoja omaan terveyteen kirja tarjoaa enivei. Mun mielestä :)
Olen ikävä kyllä pitkään, melkein vuoden, lykännyt tämän kirjan lukemista, koska kuvittelin sen olevan pelottavan tieteellinen ja täynnä lääketieteellistä sanastoa mitä on suomeksikin vaikea ymmärtää. Ja onhan se mutta silti tämä on helppoa luettavaa, varsinkin kun oma terveys kiinnostaa. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kirjan nimi on siis Why isn't my brain working ja sen on kirjoittanut Datis Kharrazian niminen lääkäri/tohtori/tutkija.
Mielestäni Tohtori Kharrazianin tutkimukset ovat uraauurtavia, vaikken olekaan lääkäri uskallan sanoa näin :) ja ainakin jokaisen itseään ja ammattiaan kunnioittavan lääkärin pitäisi opiskella näitä asioita. Miksei myös sinun. Minä itse en kehtaisi kutsua itseäni lääkäriksi jos en yrittäisi ratkaista ongelmaa vaan määräisin pelkkiä lääkkeitä enkä opi koko ajan uutta ja paranna täten omaa osaamista. Nykyterveydenhoito on, ikävä kyllä suurimmaksi osaksi, ota lääkkeitä ja lepää, tyylistä. Minullakin on kokemusta siitä. Kirjassa mainitaan että 50 myydyintä lääkettä Yhdysvalloissa on psyyke tai unilääkkeitä. Lääkkeet eivät mielestäni korjaa mitään ongelmia. Totta kai tietyissä tapauksissa lääkkeillä on paikkansa, kuten kirjoittajakin huomauttaa lopuksi.
Eli kuten kirjan nimikin kertoo, kirjassa puhutaan aivojen toiminnasta ja huonon aivotoiminnan vaikutuksista ihan yleiseen terveyteen. Tutkimuksen tukena on kirjaimellisesti sadat tutkimukset jotka löytyvät viiteinä kirjasta sekä monet myös muiden lääkäreiden kuin Kharrazianin, hoidettujen potilaiden kertomukset.
Koska koko kirjaa en tähän voi lainata :) alla muutama todella tärkeä asia aivojen ja sitä kautta kehon oikeanlaisesta toiminnasta:
- Minulle yksi tärkein pointti kirjan alkupuolelta on se että mm. asioiden unohtaminen, uuden oppimisen vaikeus ja ilon katoaminen vaikka parisuhteesta ja asioista joita tekee ei ole normaalia vanhenemiseen kuuluvaa oiretta. Monet luulevat että se on normaalia, ei se ole, se johtuu aivojen toiminnan heikentymisestä. Sumussa eläminen 29 vuotiaana ei voi olla normaalia.
- Veri-aivo akseli ja vatsa-aivo akseli ei monilla toimi kunnolla. Esim. aivoihin pääsee veren mukana partikkeleita mitä sinne ei pitäisi terveen ''suodattimen'' läpi päästä.Tai aivot eivät saa tarpeeksi ravinteita esim. puutteellisen ravinnon vuoksi.
- ''Vuotava vatsa'' aiheuttaa monenlaista vaivaa ja tulehdustiloja, myös aivoissa ja sitä myötä kipuja ja kaikenlaisia vaivoja ympäri kehoa. Syy vuotavalle vatsalle on helppo löytää nykyajan viljoilla, sokereilla ja lisäaineilla kyllästetystä ja pitkälle prosessoidusta ravinnosta.
- Vaikkei omaakaan gluteeniyliherkkyyttä tai vastaavaa, eikä koe viljoista aiheutuvan esim. ruuansulatusongelmia, viljat vaikuttavat silti moneen asiaan ja myös mm. aivojen ja hermoston toimintaan. Itsekin elän ilman viljoja jo viidettä vuotta. En halua edes kuvitella missä kunnossa olisin jos olisin jatkanut samalla ruisleipä-mysli linjalla.
- Verensokerin heittely, liian korkeilla ja myös matalilla tasoilla, vaikuttaa hyvin moneen asiaan aivojen toiminnassa. Monet asiantuntijat nimittävät Alzheimeria tyypin 3 diabetekseksi koska verensokerin heittelyn ja ravinnonlaadun merkitys aivojen rappeutumisessa on todella suuri.
- Hormonitoiminta ei toimi kunnolla esim. stressitekijöiden takia. Nykyään todella yleisiä stressitekijöitä on mm. liian vähäinen lepo, liian kova työn tekeminen, liian kova reeni, huono ravinto tai vaikka riitely kumppanin kanssa.
- Huono verenkierto aivoihin vaikuttaa aivojen happen ja ravinteiden saantiin mikä vaikuttaa hyvin moneen asiaan. Verenkiertoon vaikuttaa mm. liian alhainen tai korkea verenpaine.
- Monet ''henkiset'' ongelmat kuten masennus, unettomuus, väsymys, energianpuute ja muistihäiriöt, vain muutaman mainitakseni, johtuvat todella usein yllämainituista ongelmista eikä lääkkeet korjaa ongelmaa, päinvastoin.
- Kolme yleisintä aivojen rappeutumisesta ja toiminnasta johtuvaa vaivaa ovat väsymys, masennus ja ongelmat ruoansulatussysteemissä.
- Vaikka esim. perusverenkuvat ja vaikka hormonitestit ynnä muut testit näyttävät ''normaaleilta'', ei ongelmana välttämättä ole se että olet vain ''masentunut'' ja sinussa ei ole lääketieteen perusteella mitään ongelmia. Kirjassa mainitaan esim. siitä kuinka puuttellista nykyinen keliakiatestaus vielä on, eli vaikka perustesti näyttää negatiivista ei se tarkoita vielä mitään.
Vaikka nämä asiat voivat olla monimutkaisia on niiden korjaaminen lopulta aika simppeliä. Eli hyvät elämäntavat ja ravinto korjaa paljon. Mitkään lisäravinteet eivät korvaa huonoja elämän- ja ruokailutapoja. ''Käytännön'' vinkkejä hyviin tapoihin voisin mainita muutaman. Näitä vinkkejä on mm. viljaton, maidoton ruoka (ja tulehdusta aiheuttavan ruoan vältteleminen), Proteiinia ja kasvikunnan tuotteita joka aterialla, säännölliset ruokailut ilman sokeri/hiilaripommeja, koskee myös välipaloja, kiireen poistaminen, sirkadiaanisen rytmin mukaan eläminen eli säännölliset/luonnolliset nukkumaanmenot ja heräämiset, koskee myös viikonloppuja, sopiva treenimäärä, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen ja tietty rakkauden jakaminen ja saaminen :) Bonuksena tietyt kehon ja aivojen toimintaa tukevat lisäravinteet.
En voi väittää että nämä ovat totuuksia koska myönnän etten tiedä mitään ja joku voisi sanoa ettei minulla ole valtuuksia puhua terveydestä koska en ole ammattilainen. Mutta omat, ja väitän että aika monen muunkin kokemukset paremmasta olosta ja ihan lääketieteenkin keinoilla todettu monien parantunut ''yleisterveys'' kertoo että asioita tehdään näillä keinoilla oikein. Jos et ole kokeillut mitään yllä mainittua oikeasti, niin ei kannata väittää että minä olen väärässä.
Esimerkkikeissit:
Ja vielä muutama potilaskertomus esimerkiksi, vapaasti käännettynä ja lyhennettynä tietty :) :
- Colin, 28, tuli Lääkäri Thomas Culletonin vastaanotolle 9 kk 6 metrin putouksen jälkeen. Hänen kallonsa ei murtunut mutta hän sai vakavan aivovamman kun hänen aivojensa vasen puoli sai osumaa. Toipuessaan sairaalassa hän sai infarktin oikealle puolelle jonka seurauksena hänen kehonsa vasen puoli halvaantui. Vastaanotolle tullessaan hänen askelluksensa oli epävarmaa ja hänen vasemman puolen raajojen hallinta oli huonoa. Piilossa Colinilta oli vuotava-vatsa. Aivovammat aiheuttaa yleensä suoliston ongelmia ja sen seurauksena autoimmuunia ja ruoka-aine herkkyyksiä. Lääkäri antoi Colinille aivojen ja vatsan tulehdustilaa parantavia ravinteita ja ruokaohjeita sekä erilaisia hermostoa ja aivoja stimuloivia harjoitteita. Muutaman kuukauden jälkeen Colinin raajojen hallinta oli parantunut huomattavasti ja hän pystyi harrastamaan mm. uintia, jiujitsua ja pyöräilyä. Hänen kaksoisnäkönsä oli parantunut ja hän edistyy edelleen.
- Peggy, 12, oli pienikokoinen ikäisekseen ja on aina kärsinyt terveysongelmista kuten migreenistä, oksentelusta, vatsahaavoista, nivelkivusta ja suoliston omituisuuksista. Ei ihme että Peggy ei pärjännyt koulussakaan. Peggyn äiti kokeili muutamia keinoja joista luki Kharrazianin kilpirauhaskirjasta ja Peggy voi paremmin jonka johdosta Peggy lensi Kharrazianin vastaanotolle. Peggyn äidiltä löytyi Hashimoton hypothyroidi/tauti (suomennos ok? :D) ja hän muutti ruokavaliotaan gluteenittomaksi ja alkoi heti voida paremmin myös itse. Tutkittaessa Peggyllä todettiin olevan ylirefleksit, todella matala kipukynnys ja ärtymystä korkeisiin ääniin ja kirkkaisiin valoihin. Nämä ongelmat viittasivat enemmän metaboliseen ja kemikaalisen epätasapainoon kuin neurologiseen ongelmaan. Aiemmin oli tehty puutteellinen keliakia tutkimus eikä sitä voinut lukea pois laskuista. Uuden tutkimuksen perusteella Peggyllä todettiin vakavia reaktioita gluteeniin. Tämä ei ollut perinteisen keliakian muodossa vaan hänen testeistään löytyi kohonneita ''antibody'' arvoja transglutaminaasi-6 kohdalla joka vaikuttaa hermostoon. Perinteisen keliakian transglutaminaasi-2 vaikuttaa suolistoon/ruoansulatukseen. Lisäksi löytyi viitteitä maidon ja seesamin aiheuttamasta immuuni reaktiosta. Peggy laitettiin gluteenittomalle, maidottomalle ja seesamittomalle ruokavaliolle ja hänen elämänsä muuttui välittömästi. Hän alkoi kasvaa, pärjätä koulussa erinomaisesti ja kaikki vaivat katosivat. Peggyn äiti oli todella surullinen siitä että vuosien mittaan yksikään aiemmin hanta hoitanut lääkäri ei ollut tutkinut ongelmia perusteellisesti ja tarjonnut täten toimivaa hoitoa. Datis sanoi hänelle että on parempi että ongelma löytyi 12 vuoden iässä kuin 30 vuoden jälkeen niinkuin hänen äitinsä Hashimoton taudin kanssa oli käynyt.
Aivojen rakenteesta ja toimintahäiriöistä
Kuvan copyraitti Samwais :D
Tässä vielä hieman pohdiskeltavaa omien aivojen toiminnasta. Jos huomaat itselläsi tai läheisilläsi alla mainittuja oireita/tuntemuksia on hyvin mahdollista että tämä kyseinen aivolohko ei silloin toimi täysin optimaalisella tasolla.
Otsalohkon toimintahäiriön oireita:
- lihasten ''hitaus''
- Masennus
- Mielen raskaus tai laiskuus
- Huono ärsykkeen hallinta/ärtyisyys
- Huono sosiaalinen käyttäytyminen ja sen arviointi
- Huono käsiala
- Huonot kognitiiviset toiminnot kuten matematiikan laskeminen tai suunnitelmien tekeminen
- Huono kognitiivinen oppiminen/omaksuminen kuten matematiikka, uudet kielet tai ''filosofia''
- Huono lihaksilla tapahtuva oppiminen kuten tanssi ja urheilu
- Huono muisti
- Kuulovaikeudet jos taustamelua
- Tiinnituskohtaukset/jaksot
- Epänormaalit väsymys/uupumusjaksot päivän mittaan
- Unettomuus jaksot
- Epätasapainon tunne pimeässä tai paksuilla kengänpohjilla/koroilla
- Ongelmia havaita missä keho on suhteessa ympäristöön
- Vaikeudet tunnistaa esineitä koskettamalla
- Vaikea tuntea missä raajat ovat ja altis kaatumisille ja ''venähdyksille''
- Huimaus tai pyörryksissä olemisen tuntemuksia
- Pahoinvointia liikkuvasta ''palautteesta'' kuten autopahoinvointi
- Huono tasapaino
- Hienovarainen tärinä liikeradan lopuksi
- Vaikeudet visuaalisen informaation käsittelyssä kuten muotojen, värien ja liikkeen tunnistaminen
- Visuaaliset hallusinaatiot
- Visuaaliset kellujat/''floaterit''. Varmaan erilaiset valopisteet ''häiriöt'' näköpiirissä.
- Kuvan/kohteen pysyvyys tai uudelleen tuleminen näkökenttään kun se on jo poistettu näkökentästä
Kirjan loppukappaleessa Tohtori Kharrazian puhuu mm. siitä miten tämä kirja ei kerro siitä miten voit korjata aivosi tai pitkäaikaiset terveysongelmasi. Ja mainitsee myös sen että jos lääkärisi/terveyttäsi hoitava henkilö vannoo korjaavasi/parantavasi sinut, ole varovainen. Mun mielestä tämä on hyvin sanottu koska koskaan ei voi olla varma ongelmien todellisista syistä, varsinkaan ilman perusteellista tutkimista. Lääketiede kehittyy koko ajan ja kroonisista sairauksista on opittu paljon mm. hänen edellisen kilpirauhasongelmista kertovan kirjan ilmestymisen jälkeen. Kirja on tutkimus siitä mitä syitä ongelmien takana voi olla ja tietysti keinoista asioiden korjaamiseksi. Hän mainitsee myös sen että monet tärkeät asiat jäivät huomiotta ja lisätutkimusta tarvitaan edelleen ja koko ajan. Ja vaikka kirja sisältää monta menestystarinaa, on potilaita joita ei ole pystytty auttamaan tarpeeksi ja on edelleen paljon opittavaa.
Nyky-yhteiskunta ja terveydenhoito/lääketiede ei ole täysin tietoinen räjähdysmäisesti yleistyneiden henkisten ja ruoansulatusongelmien todellisista syistä. Vaikka nykylääketieteen keinoilla ei voi antaa sinulle diagnoosia se ei tarkoita että kaikki on ok. Ja Datis toivookin että sinä olet terveydenhoidon vallankumouksen kärjessä eli olet tietoisempi omasta terveydestäsi ja vaadit lääkäriltäsi enemmän ja autat heitä kehittymään ja täten auttamaan sinuakin paremmin.
Lääkäriä ja tutkijaa joka sanoo ettei tiedä tai ymmärrä kaikkea kannattaa minun mielestäni kuunnella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

