Ei kiinnosta v****kaan

Tämän kirjoituksen on inspiroinut (ehkä) tällä viikolla kuunnellut Elliot Hulsen videot, Hansun päivitykset ja havainnot elämästä :D ja ehkä myös itse havaitut omat oivalluksetkin.
Saattaa sisältää toistoa muista jutuistani :)

Viime vuoden alusta lähtien olen huomannut paljonkin muutoksia omassa ajattelussa ja käyttäytymisessäkin. Tämä voi johtua aika monesta asiasta joten en nyt rupee tähän kaikkia syitä luettelemaan. Suurimmat syyt ovat varmaan luettuja (Mike Mahlerin Living life aggressively... ja Jen Sinceron You're a badass...) puhuttuja ja myös kemiallisia, koska minulla on ollut ihan oikeasti jokin pielessä. Mut enivei, suurin muutos mitä oon huomannut niin olen oppinut ja opin koko ajan paremmin olemaan, tylysti sanottuna, välittämättä vittujakaan (käännetty enkusta :) )

En nyt tällä tarkoita että olen ryhtynyt ahneeksi, mummojen päälle ajavaksi maailman saastuttajaksi vaan sitä että osaan hiljentää itsekritiikin, ulkoisen kritiikin sekä ''sosiaalisen'' ja yhteiskunnan paineet sopia johonkin tiettyyn muottiin. Aka tavoitteena tehdä sellaista ja olla oikeasti sellainen kun haluan ja pohjimmiltani olen. On naurettavaa ajatella että pitäisi olla ''täydellinen'' tai sopia tietynlaiseen muottiin. Tämä ''täydellisyyteen'' pyrkimisen ajattelu on vaikuttanut kaikkeen elämässäni ihan urheilusta, opiskeluun ja ihan ihmissuhteisiin. Varsinkin kun olen ollut aina sitä mieltä että olisin voinut treenata tai valmistautua paremmin. Kun ihminen hyväksyy ''vikansa'' niin kukaan ja ennenkaikkea sinä itse et pysty käyttämään niitä sinua vastaan ja ihminen oppii oppimaan ''virheistään'' eikä vain näkemään niitä virheinä. Ehkä teen vielä comebackin Lacrossenkin pariin koska kiinnostaisi nähdä miten hyvin pelaan rentona, levänneenä  ja terveenä, mitä en ole ikinä oikeastaan pystynyt tekemään.

Konkreettisesti minun kohdallani tämä muutos ''vähemmän välittäväksi'' tarkoittaa mm. sitä että kirjoitan tätä blogia, teen oikeasti jotain sille että olisin liikunnan kanssa tekemisissä eli käyn koulutuksessa ja en yritä väkisin ylläpitää sosiaalisia suhteita tai ''normeja'' jotka eivät suju luonnostaan. Toki vaimokkeen löytämiseen tarvitsen edelleen paljon harjoitusta ja se vaatiikin vähän ''luonnotontakin'' toimintaa :D Mutta mielestäni olen aika hyvin raiteilla (sinne jonnekin määrittelemättömään ja tuntemattomaan).

Vaikka en tykkää nykyisestä työstäni ja tänne jumiutuminen on todellista, minä tarvitsen tätä ihan oikeasti, koska raha. En edelleenkään ole ihan varma onko minulla täysin varaa PT-koulutukseeni mutta silti aloitin sen koska jos teen sen enkä vain mieti sitä, teen sen, piste. Hommaan rahat joillain keinoilla :D Jämähtäminen epämiellyttävään työhön on monille helppo tekosyy olla tekemättä sitä mitä haluaa, koska on jäänyt mukavuusalueelle ja koska raha. Ja kun ei tiedä mitä haluaa tai tekee mitä ei haluaisi, päätyy tilanteeseen jossa asiat joita ei haluaisi tai tarvitse, hallitsevat elämää. Chuck Palahniukin Fight clubia ja ehkä Mike Mahlerinkin juttuja lainaten, ''pakko'' tai menetys antaa todellisen vapauden. Toiset yrittää pakon sanelemana tehdä jotain, toiset tekevät sitä mitä haluavat. Tämän takia haluaisin ottaa loparit nykyisestä työstäni ja toivonkin että työt loppuvat parin kuukauden päästä.

Vaikka rakastan Fight Clubia kirjana ja elokuvana ja niistä voi mielestäni ottaa oppia monessa muussakin asiassa, olen hieman eri mieltä yhdestä toisesta isosta asiasta. “You are not special. You’re not a beautiful and unique snowflake. You’re the same decaying organic matter as everything else. We’re all part of the same compost heap. We’re all singing, all dancing crap of the world.” Joo me ollaan loppupeleissä samaa kakkaa mutta ollaan me loppupeleissä aika uniikkeja, ainakin ne jotka tietoisesti pyrkivät kasvamaan, oppimaan ja luomaan. Mutta ei meidän pidä asettaa itseämme millekään alustalle jos kuvittelemme olevamme muita parempia, sitä Chuck:in varmaan osittain meinaa. Jos asetat itsesi jalustalle et mielestäni pyri kasvamaan vaan juurikin vertaamaan itseäsi muihin. Muilla ei ole oikeastioikeasti mitään väliä. (Paitsi tietty rakkailla ja tärkeillä ihmisillä mutta se on eri asia koska tässä puhutaan itsestä jne.)

Lainaan loppuun vielä Hansua :D ''I realized that all this depression and anxiety derived from the fear of ending up alone if I selfishly take time for my passions.'' Ending up alone meinaa mulle aika montaa asiaa mutta ehkä tärkeimpänä pointtina se meinaa tuota aiemmin puhutun yhteiskunnan ''muotin'' ulkopuolelle jäämistä. Koska tuo muotti ei todennäköisesti sovi sinun tavoitteisiin, elämäntilanteisiin ja paikkoihin missä olet onnellinen, ei sillä ole mitään väliä. Intohimo on rakkautta ja rakkaus ei ikinä johda ''yksinäisyyteen'' :)



I love kyykky

Piis, Samwais

Miksi tämä maailma on viturallaan part II

Kuuntelin tuossa Paleo solution podcastia, osa siitä meni ohi koska työt ja enkku :D mutta siinä käsiteltiin muutamia asioita mitä itsekin olen monesti miettinyt. Podcastissa puhuttiin lähinnä ravintoteollisuudesta/tuotannosta, viljelystä ja sen ympärillä olevaan talouteen liittyvistä asioista. Tässä lyhyesti muutamia minua askarruttavia pointteja.

1. Toistan itseäni varmaan liikaa koko ajan mutta yksi suuri ongelma on se että asioille ei tehdä mitään ennenkuin ne ovat viturallaan ja se että asioita ei tehdä kuin hetken hyödyn toivossa. Ravinnontuotannosta ja nykymenetelmistä puhuttaessa tiedämme että ympäristö ei voi hyvin, eläimet eivät voi hyvin ja sitä myöten ihmiset eivät voi hyvin. Silti näiden menetelmien pitkäikäisiä vaikutuksia ei noteerata tai niille ei tehdä mitään tai näillä menetelmillä tehdään lähinnä massia nopeasti, joten ympäristöllä ja hyvinvoinnilla ei ole väliä. Podcastissa puhuttiin muutamasta farmarista jotka saivat menetelmiä muuttamalla elvytettyä kuolevan toimeentulonsa ja samalla eläimet ja ympäristö saatiin voimaan paremmin. Ja päästöt vähenivät avian varmasti. Helppoa ja hyvää -> Klik. Miksei tämä voisi toimia isommassakin kuviossa? Koska massia heti nyt mulle.

2. Näiden ''vanhojen'' (tuottavien) tuotantomenetelmien tilalle ei mietitä vaihtoehtoja koska ei ole ''tutkimusta'' asian tiimoilta. Miksi kaikkea pitää tutkia ennenkuin sen hyöty todetaan? Tai edes kokeillaan? Kun tiedetään että asioita voidaan tehdä toisella tavalla ja mahdollisesti kestävämmin. Yleensä joku tekee pienessä kaavassa hyviä asioita ympäri maailmaa ja sitä tietoa löytyy varmasti ilman ''virallista'' tutkimustakin ja ihan tervettä järkeäkin käyttämällä. Miljardeja tahkoavilla yhtiöillä on resursseja kokeilla ja tutkia ''uusia'' (luonnollisia)menetelmiä mutta osakkeenomistajille pitää saada osinkoja. Haittaisiko osakkeenomistajaa eli jo taloudellisesti hyvinvoivaa ihmistä, jos ei saisikaan tänä vuonna vähän lisää ylimääräistä massia. Varsinkin kun voisi auttaa ympäristöä ja muita ihmisiä ja todennäköisesti tehdä ihan yhtä paljon rahaa tai jopa enemmän ja helpommin.

Tai mitä tapahtuisi jos jenkit jättäisi pari hävittäjää rakentamatta ja laittaisi muutaman miljardin uuteen viljely/karjakokeiluun? Ei todennäköisesti mitään pahaa, pelkkää hyvää. Valtio loisi työpaikkoja ja uutta tuotantoa. Mitä jos joka Valtio laittaisi pystyyn kestävän kehityksen ja ruoantuotannon komppanian joka kokeilee ja tekee uutta? Ja tekisi yhteistyötä ainoiden oikeiden uhkien eli ympäristön tuhoutumisen ja ruoan loppumisen suhteen? Kuulostaa utopistiselta mutta politiikkaa ja tankkeja ei pysty syömään tai hengittämään. Itsekin kulutan paljon ja peliharrastus vaatii paljon teknologiaa ja sähköä mutta ei se mene tärkeydessään ikinä hyvän ruoan saamisen ohi. Ehkä mä rupeen farmariks vielä joskus :D Olis kiva kun ei tarttis miettiä miten saan käytettyä aikaani siihen että saan jotain millä käytän aikaani ja hankin ruokaani.

3. Luonto on systeemi joka toimii oikein, kun elämän kiertokulku eli eläimet ja kasvit ym. toimivat yhdessä. Kun tämän systeemin monimuotoisuuteen kajotaan, mm. monokulttuurilla, luonnollisen eläimistön ja kasviston poistamisella ynnä muulla pikku kivalla, tapahtuu huonoja asioita. Lisääntynyt eroosio/aavikoituminen, ja osa hiilidioksidipäästöistä voidaan estää luonnollisella toiminnalla niin miksi sitä ei tehdä tai sitä estetään? Koska kuvitellaan että se tuottaa massia. Edelleen, emme voi syödä tai hengittää taloutta.

Anteeksi toisto mut nää on mun mielestä tärkeimpiä asioita ikinä, rakkauden ja onnen lisäksi :D piis

Samwais

Palkasta ja veroista

Taas kun verotiedot tuli vähän aika sitten julki ja aina tasaisin väliajoin muutenkin, keskustellaan kiivaasti siitä kuinka paljon joku tienaa ja paljon kenenkin pitäisi maksaa veroja ym. kakkaa. Aattelin vähän pohtia tätä asiaa nuorempana saadun palkan ja muutaman muun esimerkin ja laskun pohjalta. Tässä pohditaan yksinelävää ja esitetyt luvut ovat suurimmaksi osaksi hatusta heitettyjä arvioita ei faktaa, paitsi ehkä henkilöt 1 ja 2 :D

Kuluista ja tuloista

Esimerkkihenkilö 1 (minä itse aikoinaan): Joskus kauan sitten ennen kuin opiskelin itseni insinööriksi, olin töissä mm. erinäisissä varasto- ja terminaalihommissa. Ennen Ammattikorkeakouluun pääsyä olin töissä Etra:n eli Etolan varastolla, Suutarilassa. Muistaakseni minulle jäi verojen ym. maksujen jälkeen n. 1200 euroa/kk tai jopa vähemmän. Olin ja olen edelleen onnekas että saan asua kaupungin vuokra-asunnossa joten asuinkustannukseni ovat suhteellisen pienet. Moni muu ei ole yhtä onnekas kuin minä.

Vuokrani taisi olla n. 320 euroa/kk. Joten vuokran jälkeen elämiseen jäi n. 900 euroa/kk. Ja minulla oli vielä auto siihen aikaan :D Sen aikaisista ruokakustannuksista minulla ei ole mitään hajua. Sanotaan nyt vaikka 450/kk, aika yläkanttiin varmaan monille? Paljon pienemmät ne olivat kuin nykyään koska sen aikainen ruokavalio oli leipä, mysli, jugurtti ja maitopohjainen. Nykyään syön kasviksia, hedelmiä ja lihaa eli oikeata ruokaa. En viljoja eineksiä, maitoa tai viljoja. On minullakin ’’retkahduksia’’ ja paheita mutta pääasiassa syön hyvin ja terveellisesti. Mutta ruoasta puhuminen on ehkä toisen kerran juttu. Kuten kuka tahansa voi olettaa, ovat kasvikset kalliimpia kuin ruisleipä ja käytetään tässä ruokakulujen esimerkkinä tuota 450/kk. 

Esimerkkihenkilö 2 (minä abaut nyt) Verojen ym. maksujen jälkeen hänelle jää 1800/kk. Asuu kaupungin huikeassa vuokra-asunnossa Puu-Käpylässä :D Vuokra ja ruokakulut yhteensä 1150/kk. Niiden jälkeen jää kaikkeen muuhun 650/kk.

Esimerkkihenkilö 3 Verojen ym. maksujen jälkeen hänelle jää 2500/kk. Oletetaan että henkilö 2 on ottanut asuntolainan ja lyhentää lainaa ja maksaa vastiketta vaikka 1300/kk. (Onko tämä sopiva summa? En tiedä koska en tiedä asuntolainoista mitään.) Joten asumiskustannusten jälkeen hänelle jää kaikkeen muuhun 1200/kk.

Esimerkkihenkilö 4 Verojen ym. maksujen jälkeen hänelle jää 4500/kk. Oletetaan että myös henkilö 3 on ottanut asuntolainan ja lyhentää lainaa ja maksaa vastiketta 2300/kk. Joten asumiskustannusten jälkeen hänelle jää kaikkeen muuhun 1850/kk.

Esimerkkihenkilö 5 Sama kuin henkilö neljä mutta lyhentää lainaansa saman verran kuin henkilö 3, eli hänelle jää kaikkeen muuhun 2850/kk.

Henkilö	Tulot	Asuminen ja ruoka	Loput	’’Pakollisten’’ kulujen osuus
1	1200	750	450	62,5 %
2	1800	1150	650	64 %
3	2500	1750	850	70 %
4	4500	2750	1850	61 %
5	4500	1750	2850	39 %

Kuten taulukosta näemme, pakollisten kulujen osuus kokonaistuloista on aika samaa luokkaa (no esim. 9% prosentin ero pakollisissa menoissa on aika paljon) paitsi henkilöllä 5. Ja henkilölle 5 jää siis verojen ja asumisen ja syömisen jälkeen enemmän kuin kolmelle ensimmäiselle henkilölle yhteensä! Ja voimme olettaa että pakollisten kulujen osuus tippuu mitä enemmän henkilö tienaa. Eli siis jää käteen jo maksettujen verojen ja elämiskulujen jälkeen. Eli hänellä on jo kaikki aika pirun hyvin, taloudellisesti siis. Ja ylimääräiset tulot nousee edelleen jos kuvittelee henkilön 5 asuvan kaupungin vuokra-asunnossa.

Mutta esimerkkihenkilö 1 ja 2 maksavat vuokraa eikä osta asuntoa itselleen eikä täten kerrytä varallisuuttaan. Mutta toisaalta asunnon ostajatkin maksavat vastiketta, mahdollisia remppakuluja ym. Olisi kiva tietää paljon vaikka 150000 euron laina tulee oikeasti maksamaan korkoineen ym. kuluineen. Ja tuleeko asunnon ostamisesta loppupeleissä paljonkin voittoa. Kai siitä tulee… Vai tuleeko? Voisiko joku lainan ottanut kertoa omasta lainastaan? Voidaan pitää sut nimettömänä jos haluat, kerrot minulle vaan? :D Tai kerrot moninkertaiseksi sun laina muuttuu suunnitellun maksuajan aikana todellisuudessa, ei tarvii kertoa lukuja.

 

Voin kuvitella että jos saa asunnon uudelleen myynnistä vaikka 20000 euroa voittoa ei se hirveän monen vuoden korkoja ja vastiketta kata. Minun nykyisellä vuokralla asuisin 150000 eurolla melkein 18 vuotta ja tähän ei siis ole laskettu korkoja, vastiketta ja muita ''pikku'' kuluja. Toki kaupungin asunnon vuokrat nousee välillä mutta niissä on kyse muutaman euron max. kymppien kuukausi korotuksista.

Mut enivei, homma lähti vähän sivuraiteille, tarkoitus oli pohtia veroja ja palkkaa. Esimerkkihenkilö 1 saa käyttää 450 euroa kaikkeen muuhun kuin asumiseen ja perussyömisiin! Siis tähän kaikkeen muuhun kuuluu esim. sähkö, puhelin, ehkä internet, lääkärissä käynti ja harrastukset ja minun menneisyydessä jopa auto. Kuinka pitkälle 450 euroa riittää? Ei hirveän pitkälle. Kuvittele vielä jos olisit yksinhuoltaja noilla tuloilla. Ja minkälaiset menestymisedellytykset lapsella on tulevaisuutta ajatellen. En tässä nyt dissaa pienituloisia mutta tilastot ympäri maailmaa ei lupaa hyvää pienituloisten/köyhien lapsille.

 

Ja auta armias jos vaikka sattuu jotain isompaa eikä ole varaa vaikka asialliseen lääkärihoitoon. Itse olen välttynyt ’’isommilta’’ loukkaantumisilta mutta olen ollut tilanteessa missä olisin tarvinnut ja tällä hetkelläkin tarvitsen, parempaa asiantuntemusta mitä suurin osa julkisista hoidoista ei takaa. Mutta terveydenhoidon pohtiminen on ehkä toisen kerran juttu.

Minä olen onnekas että isä on auttanut aina harrastuksieni kustannuksissa jotta olen pystynyt harrastamaan ja hieman menestyäkin, ja äiti on auttanut ruokaa tuomalla ym. Mutta monella ei ole samanlaista tukea ollenkaan. Kun insinöörin opinnot alkoivat, niin muistaakseni tililläni oli piirun verran alle tuhannen euron verran rahaa. Nämä oli jäänyt säästöön 9 kuukauden Etola pestini aikana. Vieläkään en oikein ymmärrä miten onnistuin säästämään noilla tuloilla. Mutta mitä n. 1000 eurolla ylimääräistä saa? Ei mitään hirveän isoa materiaa. Paljon ruokaa kyllä.

Esimerkkihenkilö 2 saa jo selkeästi enemmän liksaa mutta silti hänelle jää vain 200 enemmän kuin henkilölle 1. 200 on tavallaan aika vähän mutta siitä jää säästöönkin jotain ja ylimääräisellä 200 eurolla/kk tekisi moni pienituloinen aika paljon. Muutama kymppikin helpottaisi kummasti monen arkea.

Esimerkkihenkilö 3 voi mielestäni elellä huoletta ja veikkaan että säästöön jäänyttä varallisuutta kertyy aika nopeasti ja isommat suunnitelmat kuten lomamatkat tai vaikka uudet ja ’’tarpeelliset’’ kalusteet ja laitteet eivät juurikaan hetkauta taloutta.

Jo henkilön 3 tilanteesta voimme päätellä että henkilöillä 4 ja 5 ei ole mitään ongelmia rahan suhteen. Eikä oikeasti henkilöllä 2:kaan, eli minulla tällä hetkellä.

Loppupäätelmät

Mutta joku pointti tälle kirjoituksellekin varmaan on :D Siis tällä hetkellä olen samassa tilanteessa kuin henkilö 2. Ja kaikki on hyvin, minulla on katto päällä, hyvää ruokaa, harrastuksia ja mahdollisuus kehittää itseäni ja hoitaa terveyttäni asiallisten ammattilaisten kanssa. Kivahan se olisi että voisi ostaa kamaa ja matkustaa milloin vaan ja mine vaan. Mutta kuka oikeasti tarvitsee vaikka toisen auton tai 80 tuumaisen telkkarin? Tai 200 neliöisen kakkoskämpän keskustasta? Pointtina on ehkä se, että meidän ei aina pitäisi miettiä paljon maksetaan veroja, vaan enemmän sitä kuinka paljon meille jää niiden jälkeen. Ja kuinka paljon siitä jäljelle jäävästä osuudesta menee ihan normaaliin elämiseen eli on välttämätöntä elämiselle Suomessa. Pieni ja ''keskituloisillakin'' se on lievästi sanottuna aika suuri osa.

Jotkut sanoo että ’’minä olen korkeakoulutettu ja ansaitsen palkkani’’. Ja ’’en halua maksaa veroja ja elättää pummeja’’ ja ’’en mä käy lääkärissä’’. No et voi ikinä tietää mitä elämä voi tuoda sinunkin eteen. Totuus on että täällä ihanteellisessa Suomessakin on vähemmän koulutettuja ja ikävä kyllä myös veronmaksajien varoilla eläviä. Mutta ei minun työni varastomiehenä ollut yhtään sen arvottomampaa kuin nykyinen insinöörin työ vaikka sain pienempää palkkaa. Joten miksi pitää saada aina vähän enemmän, ja ehkä muiden kustannuksella, jos siihen ei ole tarvetta? Ei täällä suomessa kyllä kellään ole oikeasti vaikeaa tai ainakaan pitäisi olla ja suhteessa paljon veroja maksavan hyvätuloisen pienin murhe on mun mielestä se paljon hän maksaa veroja.

Ja toinen tuloihin liittyvä asia on eläkkeet. Mun mielestä olisi hyvä olla olemassa joku maksimi eläkemäärä. Olen aika varma että henkilö joka saavuttaa elämänsä aikana tuon maksimimäärän ei tule sitä edes tarvitsemaan. Ja turhat eläkkeet saataisiin pois rasittamasta yhteiskuntaa.

Joten paljon palkkaa ja veroja on tarpeeksi? Se on vaikea kysymys. Itse näen asian niin että kun ’’pakolliset’’ kulut ovat hoidettu, kaikki muu on bonusta ja maksan mielelläni siitä enemmän veroa vaikka en saakaan uutta telkkaria heti. Ensi kerralla liikunnasta tahi lihasta ja soijasta. Peace.

Ps. Eli poliittinen sivuhuomio J liittyy tavallaan palkka- ja veroasioihinkin J Tänään 11.11.2014 oli hesarissa pääministerin haastattelusta herännyt tasa-arvoa ja miesten tilaa käsittelevä kirjoitus. Hilpeyttä, myös kirjoittajassa, herätti pääministerin kommentti siitä että mm ’’itse kullakin menee välillä hyvin ja huonosti’’ ja että välillä tuntee epäonnistuvansa kaikessa ja että se on normaalia. Pääministerikin kokee epätäydellisyyden hetkiä isänä kun ei ole varma ’’saiko murot ajoissa pöydälle’’ :D siis kiesus. Jos pääministerin todellisen ongelman eli muksujen murojen saannin vaikeuden ja esim. Laura Rädyn kohua herättäneiden kommenttien perusteella arvioi meidän päättäjien todellisuudentajua, ei ihme että täällä voidaan huonosti ja talous on kuralla. Ja kerrasta toiseen samat naamat sinne äänestetään.